Tulevatko rajoitukset takaisin?

Meillä Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä jännät paikat, kun saattaa olla, että rajoitukset tulevat takaisin voimaan, tai ainakin osa niistä! Noh, siitä nyt ovat kaikki saaneet lukea lehdistä ja katsella uutisista, että jalkapallokisoista tulleilla turisteilla oli ollut koronatartuntoja ties kuinka monella. Osa ei noudattanut karanteenisuosituksia ja niin edelleen. Turha on inistä tässä vaiheessa kun paskat on jo housussa. Vituttaa silti suoraan sanottuna, vähän niinku toistenkin puolesta! Itselläni on aika paljon tuttuja esimerkiksi ravintola-alalla, joita rajoitukset kurittavat todella rajusti.

Kesä on lähtenyt niin kivasti käyntiin kun on ollut ihanan kesäiset kelitkin, tai hyvin lämmintä. Eiköhän tämä jalkapalloporukka ole saanut kritiikkiä osakseen jo ihan tarpeeksi, vai voiko sitä edes määritellä mikä on tarpeeksi? Suurin osa porukasta on tietysti ottanut karanteenin tosissaan ja joku pieni osa ei. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Joka tapauksessa meidän alueen mahdolliset rajoitukset tarkistetaan uudelleen 13.7. Jännittää ihan hitoksee.

Täytyy taasen asettaa pääkoppa taas sellaiseen moodiin, että ihmisten ilmoille ei tule mennä. Tai en ole muutoinkaan missään ihmeellisemmin käynyt kuin ollut vain lähialueella, parin kilsan sisällä asuinpaikastani. Muutaman päivän päästä olisi meno kesäteatteriin tuttavan kanssa. Se on ulkotilassa. Jos siellä nyt sattuu olemaan maskipakko tai jotain vastaavaa niin se ei haittaa. Siihen on kuitenkin muutama päivä aikaa ja saattaa hyvinkin olla, että meillä on otettu rajoitukset takaisin käyttöön. (Eksoten sivu asiaan liittyen)

Tässä tulee sitten söpöysvaroitus: seuraava kuva saattaa aiheuttaa haluja hommata itselle kesäkissa.

Tätä pienokaista etsiskeltiin muutama päivä ja yö alku viikosta kun oli päässyt karkuun parvekelasien välistä. Kuva on tosin vuoden takaa, kun pikkusöpöläinen oli vielä ihan pieni. Nyt tämä neitokainen on jo sellaisessa iässä, että saattaapi olla, että läks ihan riiulle! Sekin hiukan jännittää. Katsoskellaan tilannetta mihinkä kehittyy – onkohan siellä jälkikasvua tulossa vai ei? Sitä voisi harkita sitten siitä kaverin ottamista vaikka itsellekin, tai tietysti kaksi. Harkitsen toki asiaa vaikka tämä kaunokainen olisikin ollut ihan siveästi karkureissullaan! Ihmiset kun tuppaavat ottamaan kesäkissoja, jota en kerta kaikkiaan tajua. Millainen ihminen tekee niin? Millainen ihminen ei välitä siitä, että heitä koskevat tietyt rajoitukset, jos käyvät vaikkapa ulkomailla matkoilla koronalingossa?

Kuulin sivusta erään lyhyen keskustelun, jossa toinen sanoi ääniviestitse toiselle, että ”meiltä vaadittiin koronatestiä kun olimme menossa takaisin laivalle Suomeen päin”. Mietin vain, että ihanko totta näin pääsi käymään! Eikö ihmiset ota mistään mitään selvää kun lähtevät sinne ulkomaille kuka mitäkin tekemään? Testi pitää pulittaa omasta taskusta jos lähtee lomailemaan ulkomaille. Onhan se pakko pitää pyörät pyörimässä, se on ihan selvä, mutta kenen kustannuksella se tehdään?

Eiköhän tässä ole syyllistetty ihmisiä ihan tarpeeksi tällä kertaa, niin ei muuta kun nauttimaan tästä kivasta kesäisestä kelistä! Meille oli ennustettu tälle päivälle vaivaiset +30 astetta, ja koko viikko näyttää helteiseltä. Onhan se ihan sika siistiä, että kesällä on lämmintä! Tulee tässä samalla lepäiltyäkin enemmän kun ei jaksa tohottaa joka suuntaan.

Niin, ja minulla ei edelleen ole tartuntaa. Pysykää terveinä ihmiset ja noudattakaa rajoituksia!

Lue artikkeli

Jäälautalla Nebraskaan ja muita aivan älyttömiä lauseita

On kuuma. Ihan helvetin kuuma. Siis aivan liian KUUMA. Ja tätä pitäisi jatkua vielä viikon verran? Ei käy, sanon minä. Mihin voi valittaa?!

Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen ennusteesta.
Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen ennusteista.

Hellettä kohtaan inhoa puhkuen ajattelin, että voisi tehdä jäälautalla retken Nebraskaan. Fiksuimmat huomaavat tässä vaiheessa pienen ongelman asiassa- Nebraska kun on keskellä mannerta. Olisikohan Alaska parempi kohde? Tai samantien etelänapa…

Näin kuumalla ei juuri voi muuta tehdä, kuin istua tököttää tuulettimen edessä ja suorittaa koirien kanssa pakolliset ulkoilut. Olenkin innostunut taas lukemisesta, nappasin paikallisesta kirjastosta scifihyllystä lukemista mukaan. Kirja on vuodelta 1992 ja sen välistä löytyi vielä eräpäiväkortti! En kestä miten ihanaa. Kirjassa oli paljon hyviä novelleja, suosittelen! Olen tuosta paikallisesta kirjastosta lainannut myös sellaisia kirjoja, joissa tuossa kortissa on vielä päivämäärätkin. Voi että, melkoista historian havinaa.

Kuumalla menee myös juotavaa. Kahvia, jääkahvia, jääteetä ja vissyä, vettä ja joskus limuakin. Ja mehua, paljon puolukkamehua. Kirjoittelen tätä 6.7. tiistaina, ja meillä on onneksi ollut tänään vähän vähemmän aurinkoinen päivä, pilviä on lipunut taivaalla ihan reiluissa määrin. Hyvä! Tuo paahde on jo nuuduttanut minulta pihan kukat, vaikka ovat osan päivästä varjossa.

Mmmmm, kylmää jääteetä ja jääpaloja rouskuteltavaksi!
Männäviikolla piti kiirettä, ja moikkailin aamukahviani 11h työpäivän päätteeksi.

Voisinkohan vielä jollain lauseella haukkua tätä kamalaa hellettä? Talvi, tule jo! Tai ainakin syksy. Kohta alkaa marja-aikakin, pitäisi muuten pakastimet käydä läpi ja sulattaa. Taidan tehdä vanhoista kerkistä siirappia ja jättää vain vähän käytettäväksi tarvittaessa flunssateessä aineksena, minulla on nimittäin vielä kuusenkerkkää pakastimessa reilusti. Ehkä vähän yliarvioin sen tarpeen, tänä keväänä ei tarvinnut sitä kerätä lainkaan.

Helle pehmittää pään ja tappaa luovuuden.
Lue artikkeli

Keskellä kesää

Laitetaanpa näin kesäkuun loppupuolella juttua vielä. Ei koronasta, mutta säästä!

Meillä oli täällä Kainuussa mielenkiintoinen juhannusviikon aloitus, kun saimme kolmena päivänä peräkkäin ukkosmyräköitä kokea. Pahiten tänne osui Paulaksi nimetty rajuilma, joka ei saanut myrskyn määritelmää, kun tuuli ei ollut tarpeeksi kova. Maanantaina säävaroitus Ilmatieteenlaitoksen sivuilla oli vielä oranssi. Tiistaina se olikin jo punainen, väri, jota en aiemmin ole tällä kartalla nähnyt! Eli erittäin vaaralliseksi luokiteltu.

Kainuussa oli erittäin vaarallisen väriset varoitukset ukkosesta, rajuilmasta ja runsaasta sateesta. Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen varoituskartasta.

Seurasin ukkosrintaman kehittymistä alkupäivästä saakka. Minulla oli työvuoro klo 8-16, ja seurasin myräkän saapumista varautuen siihen, että sähköt voivat jossain vaiheessa pätkäistä. Puolen päivän aikaan alkoi salamoida meren yllä, sitten myräkkä rantautui. Oulussa myös kuoli ihminen jäätyään ilmeisesti kaatuvan puun alle (uutisen tästä voitte googlettaa itse, jätetään täältä asialla mässäily pois).

Sieltä se tulee. Tässä vielä iskuja vähänlaisesti. Molemmat karttakuvakaappaukset lightningmaps.org.
Meiltä ohi, mutta jatkoi vielä reippaan aikaa ja meni Venäjän puolelle. Molemmat karttakuvakaappaukset lightningmaps.org.

Meillä sähköt pysyivät ja kaikki hyvin, tuohoja ei tässä omalla kylällä tapahtunut. Pohjoispuolella Puolanka ja Suomussalmi kärsivät ilmeisesti pahiten. Vaalan puolella Rokualla tuho oli melkoinen. Meiltä on sinne matkaa reilut 80km. Pari ylen uutista aiheesta kuvineen:

Katso miten rajuilma tuhosi metsää ja runteli retkeilyalueen – Koillismaalla ja Kainuussa poikkeukselliset tuhot

Sähköt saatu palautettua lähes kaikkiin kotitalouksiin Kainuussa, pahimpia Paula-rajuilman vaikutuksia korjataan edelleen

Tiistaina vältyimme tosiaan omalla kylällä tuhoilta, mutta ihan kokonaan ei päästy meidän taloudessa tästä juhannusviikosta ehjinä. Meillä nimittäin ukosti myös maanantaina, ja se ukkonen hajotti minulta television. Olin juuri ajatellut, että nousen ylös ottamaan johdot seinästä, kun ukkonen oli jo päällä ja iski johonkin kohtalaisen lähelle. Välähti, jyrähti, kävi melkoinen humahdus ja sähkölaitteet päästivät hirveän rätinän, luulin että polttimot poksahtavat kattavaloisimesta ja suojauduin kyyristymällä käsieni taa. Sähköt katkesivat muutamaksi minuutiksi tämän jälkeen. Seuraavana päivänä kun laitoin tv:n päälle, oli näytössä valkoinen ympyrä, joka ei lähde pois. Se on juuri siinä kohdassa, josta virtajohto kiinnittyy laitteeseen television takana. Arvelen, että meille ihan oikeasti iski jonkinlainen virtapiikki. Harmittaa vietävästi, mitä tästä opimme, laitteet kiinni ja johdot seinästä kun ennustetaan ukkosta suoraa kylän päälle. Tämä tuli ja meni todella nopeasti: 20min ja oli ohi. Ei olisi kannattanut vetkutella sohvalla koiraa rapsuttaen ”suljen tuon television kohta..”.

Säät toki eivät tähän tiistaihin loppuneet, myös keskiviikkona ukosti. Meiltä se meni kokonaan ohi, pilvi näkyi kaukaisuudessa ja muutama hassu sadepisara lätkähti taivaalta.

Tässä vielä yksi linkki Ylen juttuun, jossa selitetään kolmen päivän ukkosien muodostumista.

Juhannusyön kävelyllä koirakin halusi apilakuvaan.

Juhannuksena sää olikin sitten maltillisempi. Aurinkoista (ja minun makuuni liian lämmintä, yli +20 joka päivä). Kävimme kylällä perinteisellä yökävelyllä pe-la ja la-su öinä, hiljaista oli, joku/jotkut ajeli autollansa ja jumputusmusiikkia kuului. Vuosi sitten joku soitti Seolla Final countdownia ihan täysillä, kun olimme vastaavalla kävelyllä.

#seksihelle

Satuin paikalle, kun niitä juhannustaikoja tehtiin ötököiden toimesta paikallisissa kukkapuskissa…

Nautin myös perinteisen juhannusmenuun, mutta vasta tänään sunnuntaina, nimittäin uusia pottuja ja silliä. Nam nam! Olisin tehnyt salaattiakin, mutta salaattikerä oli mennyt huonoksi. Pettymys.

Uuttaperunaa ja maustesilliä
Lue artikkeli

Kesä alkakoon!

Kesä alkakoon! Meillä täällä Etelä-Karjalassa koronarajoituksia on purettu jo sen verran, että esimerkiksi ravintolat voivat olla auki puoleen yöhön. Se tuo hieman helpotusta ainakin omaan ajatusmaailmaan, koska silloinhan voisi ajatella, että virusta ei ole niin paljon liikkeellä täällä meidän suunnalla. Turvallisuuden tunnetta siis.

Kelit muuttuivat oikein kesäisiksi tässä kuluvan viikon aikana. Joka päivä ollut 23-26C lämintä ja aurinkoista. Kello on nyt 11.30 ja ulkona on +24C. Pitäisi huvittaa tehdä yksi projekti parvekkeella valmiiksi… näin lämpimällä kelillä tähän aikaan parvekkeelle paistaa suoraan aurinko, ja olosuhteet muistuttavat lähinnä kiirastulta, mutta jos sitä pienen asian sieltä täältä saisi tehtyä, niin se olisi hyvinkin nopsaan valmis. Olen aktivoinut itseni rakentamaan edesmenneen koirani uimapaljusta vesiaiheen. Se on siis vielä keskeneräinen, mutta ajatus on kuta kuinkin tällainen:

Joudun putsaamaan vielä muutaman tiilen jotta voin aloittaa vesisysteemin kasailun. Kirjoitan aiheesta sitten lisää toisessa blogissani. Kunpa nyt vaan saisi motivaation kohdilleen, niin pääsen sitten nauttimaan kesästä omalla parvekkeellani! Parvekkeelle on lisäksi tulossa edesmenneen kummitätini tuolit, jotka pitäisi raahata vanhempieni pihalta tänne minulle jotenkin. Onneksi ne eivät paina kovinkaan paljon. Parveke on vielä vähän sekaisinkin, että sinne pitää myös tehdä tilaa jotta nämä tuolit mahtuvat kunnolla. Osa tavaroista saa lähtöpassit… niistäkin sitten lisää tuolla toisessa blogissani.

Varmasti kaikki ovat pistäneet merkille tässä poikkeustilan aikana, että monella on karannut huonekasviharrastus hieman lapasista. Niin taisi vähän käydä itsellenikin. Tosin, ei ihan nyt niin hälyttävän pahasti kuin mitä olen joistain Facebook-ryhmistä käynyt lueskelemassa. Mutta helvetti tämä kuitenkin on, ja sille täytyy tehdä jotain! Siirsin ison osan huonekasveista olohuoneesta keittiöön, jossa ne saavat paljon enemmän valoa. Nyt niille pitää rakentaa hyllykkö, mihin aion kasvit laittaa, tai suuren osan ainakin. Olisi myös ”kiva” saada syödä keittiössä jotain kun ruokapöytäkin tuli siirrettyä olohuoneeseen. Tekiskö jonkin aamiaispöydän sinne?

Pistäydyin perjantaina satamassa katselemassa menoa. Siellä olikin oikein kesäinen meininki! Ihimiset ovat lähteneet liikkeelle. Satama oli täynnä veneitä ja uimarannan kupeeseen oli rakenteilla jokin terassi. Siellä täytyy käydä joku päivä uudelleen. Jospa uimavedet vielä lämpenisivät kesän tasolle, niin voisipa sitä kuvitella vaikka heittävänsä talviturkin!

Imatran venesatama kesällä
Mänty kukkii kesäkuun alussa ja siitepölyä huuhtoutuu rantaan. Kuva Imatran venesatamasta 4.6.2021.

Rannalle oli huuhtoutunut todella paljon siitepölyä. Taitaa olla nyt havupuista lähtöisin. Tämä on siis Imatran venesatamasta. Näkymät ovat huikeat. Kyllä silmä lepää näissä ihanissa maisemissa! Kumpa kesä olisi suht’ lämmin ja siitä saisi nauttia ulkosalla.

Imatran venesatama kesällä
Imatran venesatama Saimaan rannalla. Kuva: 4.6.2021.

Perjantaina oli myös tuttavani syntymäpäivä. Kävin häntä moikkaamassa, ja oleskelimme ulkosalla koska sää oli niin lämmin. Avattiin myös grillikausi!

Tuttavani kaasugrilli oli jo ihan finaalissa, mutta ei se mitään, siitä sai kätevästi nuotiopaikan. Meillähän ei täällä ole metsäpalovaroitusta, ja avotulen tekeminen on sallittua. Paistelimme makkaraa ja kuuntelimme musiikkia. Voiko kesä enää paremmin alkaa!

Muutoin, olen pysynyt ihan terveenä koko kevään, jopa koivun siitepölyajan. Sain ensimmäisen koronarokotteen 28.5. Se ei tuntunut miltään. Ei tullut jälkioireita, ei edes käsi kipeäksi. Taidan nyt lopetella tämän rustailun tähän ja aloittaa parvekeprojektin! Ei muuta kun pysykäähän terveinä

Lue artikkeli

Kesä ja Euroviisut!

Se on sellainen juttu että työvuorolistalle hiipi kuin salaa ensimmäinen kesälomaviikko. Se on kesäkuun aikana meikäläisellä siis. Ihan melkein hämmennyin asiasta, että näin pian se tuli. Tai tulee. Eihän tässä ole enää toukokuuta jäljellä kuin yksi täysi viikko ja rippeet päälle!

Kesä tuli tänne eteläiseen Kainuuseen muutenkin ihan rytinällä. Ensin meille satoi n. 10cm (Kuhmossa oli jopa 15cm) lunta 7.5. ja 11.5. se oli jo sulanut, kun tänne iskivät +20 lämmöt. Puihin tuli lehdet kahdessa päivässä. Valkovuokot, leskenlehdet, voikukat ja peltokanankaalit ovat kaikki nyt samaan aikaan kukassa (Huom. en mene 100% takuuseen että taloyhtiön yhden talon nurkalla on peltokanankaalia, en ole käynyt vieressä katsomassa, mutta siltä se näyttää kun ohi kävelee). Sian- ja ojakärsämön lehteä nousee maasta ihan ennästysvauhtia. Omassa pihassani ruohosipuli tekee omaa kasvuennätystään.

Pistin orvokit vanhoihin risoihin saappaisiin ja saappaat vanhoille piharappusille. Rappuset raahasin terassin eteen pöpeliköstä, missä ne viettivät vuoden 2020. Isoon ruukkuun on vielä tulossa jotain.

Pihapuuhastelut jatkuvat tässä joku päivä, katsotaan mitä keksin. Jotain kukkia voisi vielä ostaa, en kasvattanut tänä keväänä mitään itse. Tosi noloa, sillä peräti kahdelta kaveriltani sain kukkien siemeniä. Jännityksellä odotan, kasvaako etupihan kukkapenkkiin puna-ailakeita, joiden siemenisä nakkelin sinne viime syksynä, kun ailakkia kasvaa tuossa takapihallani. Olen haaveillut hortensiasta monena kesänä, mutta aina se on jäänyt, josko nyt sellaisen vielä hankkisin..? Orvokeita ostin tarjouksesta 12kpl 10€ ja niitä on vielä kolme istuttamatta. Eli toiaan hommaa olisi vielä! Ja jos vaikka ostaisi muutamia yrttejä ruukuissa, voisi nekin vielä laittaa johonkin…

Pihapuuhastelusta tulikin sitten mieleen, että ulkovarastokin pitää tänä kesänä siivota. Muuton jälkeen olen vaan kolme vuotta nakkonut sinne sekalaista tavaraa ja sieltä se myös näyttää. Täytyy käydä laatikot läpi, lajitella ja putsata kaikki, ylimääräiset kiertoon, roskat roskiin (minulla on siellä mm. pahvilaatikollinen keräyspaperia, jota kyllä välillä olen myös tyhjentänyt!), laatikot hyllyille ja kukkaruukut sisäkkäin pinoon jne. Tuo urakka vaatii ehkä vähän lämpimämmän sään kuin nyt vallitsevan +4 ja tihkusade…

Toukokuuhun osuu myös yksi lempitapahtumistani, nimittäin Euroviisut. Vuonna 2020 ne koronan vuoksi jouduttiin perumaan. Semifinaali 1 oli nyt tiistaina 18. päivä, semifinaali 2 torstaina 20. päivä ja finaali oli lauantaina 22.5.2021. Suomen Blind channel sai kolmanneksi eniten yleisöääniä! Sijoittui kuudenneksi, hieno juttu!

Omia suosikkejani tällä kertaa olivat Ukrainan Go_A viisulla Shum ja Moldovan ihana Natalia Gordienko viisulla Sugar. Kaksi todella erityypistä esitystä, molemmat pääsivät siis finaaliin. Natalian laulun lopussa oleva pitkä aa on pisin koskaan Euroviisuissa esitetty (kesto on kuulema 17 sekuntia ja se on myös tarkistettu että oli sen myös lavaesityksessä. Itse en tätä kellottanut).

Nyt kun viisuja seuraamattomat miettivät kuka voitti, niin sepä oli Italia, joka on voittanut viimeksi vuonna 1990. Toiseksi tuli Ranska, jolla oli tänä vuonna niin hyvä viisu, että minäkään en lähtenyt jääkaapille, vaikka en pidä ranskan kielestä.

Tänään kävi vielä hassu juttu joka on pakko jakaa, revin nimittäin pieruverkkarini. Olin aikeissa alkaa paikkaamaan pientä reikää puntista, istahdin sohvalle ja kurotin ompelutarvikkeisiin, niin pöksyistä kuului ”ruuutsss” ja repesivät haaroista. Voi elämä, sanon vaan! Katsoin sitten pöksyjä tarkemmin, niin ovat niin ohueksi kuluneet, ettei kannata paikata. Lahkeista saa vielä leikattua resoria ja vuorituksia vaikka lapasiin, joita kuitenkin talvella tulee neulottua.

Kierrätys kunniaan kuten ennenkin, ja maailma pelastuu kuten Ekomies sanoi 90-luvulla,

Toisilla reppee levikset, toisilla pieruverkkarit.
Lue artikkeli