Pitkästä aikaa muutama sananen. Olen ollut niin väsynyt ja mielestäni myös muka kiireinen, että olen jaksanut korkeintaan miettiä tänne kirjoittamista, vaikka juttua olisi välillä ollutkin. En muista milloin viimeksi päivitin? Samapa kai tuo, oli joulu, uusivuosi ja loppiainen, pari päivää ja meillä on jo helmikuu. Kainuussa on saatu lunta ja pakkasta, kuten talveen kuuluu. Olen neulonut ahkerasti ja välillä pakottautunut pitämään päivän tai kaksi taukoa, kun nivelet ovat ilmoitelleet kipuillen olemassaolostaan.

Minulla oli myös synttärit muutama päivä sitten, vuosi enemmän ikää vuodentakaiseen ja kuukausi enemmän kuukauden takaiseen. Tänäkään syntymäpäivänä en kokenut suurta valaistumista ja selvittänyt elämän tarkoitusta. Päivä meni ihan tavallisesti, koiria ulkoiluttaen, työpäivää tehden. Maksoin kyllä kuukaudeksi HBO:n suoratoiston itselleni, että voin katsella sieltä jotain. Siinä oma synttärilahjani, ihan hyvä valinta.

Nyt kun muistelen, niin taisin viimeksi pohtia koronarokotteita. Olen päättänyt, että otan sen, heti kun mahdollista. Nyt siis vaan odottelen, milloin jostain tulee tieto, että sen saa käydä ottamassa. Toisaalta en edelleenkään jaksa lukea koronauutisia, joten voi olla että koko tieto menee minulta kuitenkin ohi.

Niin että.

No eipä tässä ihmeempiä, perjantai ja viikonloppu (jee! voi nukkua päiväunet jos haluaa!) koitti ja lunta sataa.

Pysykää terveinä,