Kirjoitan ajasta 16.3.-20.3.2020 / oletettavasti minulla ei ole tartuntaa.
Käyty tiistaina 17.3. täyttämässä punkkuvarastoa pahan päivän varalle. Ei sieltä kaupasta muuta sitten tullut ostettuakaan – tällä kertaa. Alkon myyjä kertoi, että hässäkkää on pitänyt. Vanhukset ovat liikenteessä ja viinien hanapakkauksia myyty suhteellisen paljon. Jauheliha on loppu joka paikasta. Käytiin kaljalla serkun kanssa lähibaarissa, Kengurussa. Baari oli aika hiljainen ihan ymmärrettävästä syystä. Emme olleet baarissa kauan vaan lähdimme ajoissa pois kun meitä odotti lenkkisauna.
Keskiviikkona 18.3. ei edelleenkään ole jauhelihaa missään kaupassa, joissa kävin. Ostin kanaa ja pakkaseen kalapuikkoja ja kebab-lastuja. Kävimme pikavisiitillä serkun kanssa vanhemmillani, jotka asuvat lähelläni. Toinen vanhemmistani kuuluu tähän ”riskiryhmään”, niin oltiin varovaisia kylässä ja vierailulla vähän aikaa… siis ihan varttitunnin verran. Ja sitten kotiin katselemaan telkkaria.
Torstaina 19.3. ei edelleenkään jauhelihaa kaupoissa. Tässä kohtaa menee jo hermot! Alkaa vituttamaan jo ihan kunnolla. Miten hitossa sitä jauhelihaa ei voi olla, en ymmärrä. Tein kanaviillokkia ruoaksi serkulle ja itselleni. Serkkuni olisi täällä vielä yhden päivän, ja sitten matkaa kotiin perjantaina. Illalla kävimme tädin luona saunassa ja samalla pesimme hänelle vähän pyykkiä. Täti ei itse saa pyykkejä narulle, jotenka apua piti tarjota. Sovimme samalla, että tästä lähtien en mene sinne vierailulle kun väkipakosta, ja jollei sitten käy niin, että he sairastuvat siellä eivätkä pääse kauppaan. Onhan se sitten autettava! Sillä varauksella tietenkin että olen itse terve.
Perjantaina 20.3. vein serkun juna-asemalle. Juna lähti noin klo 17. Serkkuni oli tullut lomailemaan luokseni ennen kuin nämä karanteenikehoitukset oli annettu. Ompahan ainakin seuraa karanteenissa jos tulee jotain ulkonaliikkumiskieltoja yms. Mutta, toivottavasti serkku pääsee ilman virustartuntaa kotiin! Hieman hirvittää tuollaiset paikat kuin juna, ja mitenkä joku virus pääsisi siellä leviämään. Noh, ei auta muuta kuin toivoa että näin ei olisi käynyt. Serkku pääsee sitten terveenä töihin tiistaiksi.
Päätin vielä lähteä tonkimaan vanhempien autotallista omia romppeita, jos vaikka niille tulisi käyttöä. Olin vienyt sinne savisia kukkaruukkuja ja sen semmoista. Yksi itämainen mattokin oli siellä odottelemassa puhdistusta. Saattaapi olla aikaa kasviharrastukselle ja sisustusprojekteille ihan justiinsa. Kun olin tonkinut tavarat, lähdin vielä käymään tädin luona pikaisesti. Ajelin vähän mönkijällä ja kävin ottamassa parit fotot yhdeltä pellon laidalta testimielessä… siitä nyt ei sen enempää ole kerrottavaa kun meni vähän vihkoon koko homma… seuraavalla kerralla sitten ehkä parempi tsägä! Perjantai-ilta menikin sitten siihen kun olin milloin kenenkin kanssa puhelimessa. Hyvin rattoisasti, karanteeni ei ole tuntunut vielää oikein miltään tähän asti.
Aika vapaasti täällä on saanut kuljeskella, vaikka koko ajan sellainen jännä kakka housussa onkin. Vessapaperivarasto on myös täytetty edellä mainittuun kommenttiin viitaten, mutta en hamstrannut!
Ei tässä tällä kertaa muuta kuin että pysykää terveenä ihmiset 
