Kylläpäs on kulunut aikaa edellisestä postauksesta ja korona on taas kesän jälkeen aktivoitunut keskuudessamme! Olen aloittanut kirjoittamisen näköjään kertaalleen, niin tehdäänpäs nyt sillä tavalla että jatkan sitä. Koronasta on turha alkaa paasaamaan millään tavalla, koska jokainen nyt näyttää suhtautuvan tuohon tautiin vähän omalla tavallaan.
Tosiaankin, sairastin koronan alkuvuodesta 2022, ja olenkin hieman pähkäillyt asian tiimoilta tätä maailmaa sen jälkeen. Kyllä se vaan niin on, että jos aivastuttaa ja jotakin paikkaa alkaa hieman kolottamaan jossakin vaiheessa, niin ensimmäinen ”pelko” on että on taas saanut koronan. Tikkua on siis pyöritelty nenäonteloissa jonkun kerran… En tiedä mitä versioitakaan siitä on tällä hetkellä liikkeellä, mutta eräs hoitaja kertoi minulle, että joillakin se on aiheuttanut vain pientä ripulointia ja nivelkipua. Eivät siis ole saaneet kuumetta lainkaan.
Vaikka sen on sairastanutkin, niin miksi sitä silti jotenkin pelkää vielä? Kaikista huvittavinta on se, että joku sanoo flunssassa ollessaan, että ”ei tämä nyt tunnu yhtään siltä kuin olisi korona”, ikään kuin sen voisi jostain itsetutkiskelemalla todeta. ”Ei tää nyt varmaan sitä ole…” Miksei olisi? Ihan niin yhtä hyvin kuin toiset eivät saa siitä mitään oireita. Asia selviää vain testaamalla.
Noh, jätetään nuo jutut jollekin viisaammille… Itse olin jonkin aikaa koronan jälkeen todella väsynyt. Selvisin taudista todella vähällä kuitenkin. Ei tullut jälkitauteja tai muutakaan. Minulla tosin oli kaksi rokotusta pohjilla. Nyt ei ole sitä kolmatta otettu.
Korona on luonut uusia harrastuksia
Hassua huomata mitä kaikenlaista lieveilmiöitä korona on aiheuttanut, esimerkiksi huonekasvien ja puutarhailun kohdalla. Ihmiset ovat todellakin aktivoituneet asioden äärellä. Se on oikeasti aivan mahtavaa! Lisää harrastajia kehiin niin valikoima kasvaa ja hinnat halpenee. Itse olen kyllä harrastellut huonekasveja ja puutarhailua parisenkymmentä vuotta, että vihdoinkin tuntee olevansa ehkä jollain tapaa osa tätä yhteiskuntaa kun on ”lajitovereitakin”. En olekaan enää se outo tyyppi joka konttailee pitkin pihoja kitkemässä rikkaruohoja ja puhumassa olkkarin nurkassa peikonlehdelle. Nyt se on kuulkaas normaalia! Aloitin olohuoneessani jopa tomaatin vesiviljelyn. (seuraa blogiani pääjäässä.com tai instaa)
Halusin kokeilla tomaatin kasvattamista täysin sisätiloissa ja vesiviljelyssä. Nyt saan sitten tomaattia tähänkin aikaan vuodesta ja omassa kotonani. Kaupassa hinnat ovat aika taivaissa. En tee tätä hinnan takia kylläkään, vaan saattaa olla, ettei tomaatteja saa edes loppu talvesta lainkaan. Kaikki on mahdollista. Toivottavasti siinä kohtaa voin popsia makoisia punaisia palleroita omasta pusikostani!
Jätän tämän päiväkirjan ”sivun” nyt vähän lyhyemmäksi tällä kertaa. Halusin vain tulla kertomaan, että täällä ollaan ja hengissä. On ollut niin pitkä aika kun viimeeksi on kirjoittanut. Toinen henkilö, joka tänne kirjoittaa, on myös hengissä. Ei hätää! Olemme vaan saaneet elää tässä niin pitkän ilman rajoituksia, että asiat eivät samalla tavoin ehkäpä askarruta meitä enää. Voin todeta omalta kohdaltani, että kyllä askarruttaa vieläkin! Minulla on sukulaisia ja omat vanhemmat, jotka ovat siinä hauraammassa porukassa olevia, niin asiaa miettii senkin puolesta jokainen päivä.
Pysykää terveinä hyvät ihmiset ja jatkakaa sitä käsien pesemistä vielä! Se on hyvä tapa noin niinku muutenkin 
Ei kipeänä baareihin tai töihin tartuttamaan muita ihmisiä… se on tärkeää! Yhteiskunta ei muuten toimi, jos täällä ei voi luottaa toisiin ihmisiin. Maski naamalle, jos pitää lähteä kipeänä kauppaan ja niin edelleen… lopettelen nyt tähän.
