Eksote ja koronatestit – oma kokemus

Eksote – uhka vai mahdollisuus? Joskus on vain vaikea vaieta joistain asioista. Pyydän jo etukäteen anteeksi karkeaa kielenkäyttöäni tässä artikkelissa. En yleensä ihan näin kirjoita… Kerron tässä oman kokemukseni kuinka Eksote hoiti koronatestini.

Sairastuin perjantaina vatsatautiin

Sairastuin viikko sitten (perjantaina) ”vatsatautiin”, ja vatsavaivat ovat kuitenkin ilmoitettu olevan yksi oire koronassa. Tauti nosti kuumeen 38,5:n. Tämä tapahtui perjantai-iltana puolen yön tienoilla. En ollut ryyppäämässä tai ottanut alkoholia (sehän se ensimmäisenä tulee oksentamisesta mieleen, tai krapula). Yö meni sitten siinä kun juoksin edes sun taas vessan ja sängyn väliä. Miksi vatsatauti ei tule koskaan päivällä? Ei kun heti aamulla soittelemaan Eksotelle, josko pitäisi mennä koronatestiin.

Lauantai aamuna

Olin valvonut koko yön käytännössä katsoen. Minua palelsi, oksetti, kuvotti, paskatti, väsytti, vitutti ja ties mitä. Kello oli kahdeksan aamulla. Soitin Eksoten ”palvelunumeroon” (mitä se nyt ikinä sitten tarkoittaakaan). Mietin itsekseni, että olisikohan nyt koronatestin paikka. Tietysti asia huolestutti myös kaiken edellä mainitun lisäksi, koska olinhan omassa pienessä mielessäni tekemässä kuolemaa.

Soitin Eksoten puhelinpalveluun saadakseni selvyyttä asiaan ja jos mahdollisesti pääsisin testeihin. Mukava ihminen vastasi puheluuni. Kävi ilmi, että pääsisin kyllä koronatestiin JOS lähtisin Armilaan testattavaksi. Siis mitä vittua? Armilaan on matkaa noin 40 kilometriä. Minulla on kuumetta 38,5 enkä todellakaan pystyisi ajamaan lähes sataa kilometriä tällaisessa kunnossa. Ehkäpä siinä tapauksessa saattaisin jopa ollakin, jos kyse olisi pelkästään kuumeesta. Mutta tämä ”vatsatauti” toi lisähaasteen asiaan… Imatralla ei siis ole koronatestausta viikonloppuisin! Tällaisessa tapauksessa ei oikein voi edes kilauttaa kaverille, että veisikö hän. Tai voihan sitä aina yrittää… ajatus on jo ihan absurdi! Kuka helvetti lähtee viemään mahdollisesti koronaan tai johonkin noroon sairastunutta ihmistä yhtään mihinkään? Julkisiakaan kun ei suositella. Jääkö asia tilastoimatta kun ei pääse koronatestiin?

Jos kukaan ei pääse Imatralla koronatestiin viikonloppuna – monta positiivista testiä jää toteamatta?

Mietin jälkikäteen, että jos kukaan ei pääse Imatralla koronatestiin viikonloppuisin, niin kuinkahan monta positiivistä testiä mahtaa jäädä toteamatta? Asia vaikuttaa jo suhteellisen vakavalta, mielestäni. Miten on mahdollista, että Imatralle ei ole järjestetty koronatestausta viikonlopuksi? Onko tämä Eksoten linja? Meillä on täällä sairaalakin, jossa tämä testi otetaan viikonpäivinä. ”No shit Sherlock”, että Eksoten alueella ei ole koronatartuntoja! Eihän täällä pääse testiin, tai pääsee kun lähdet Lappeenrantaan monenkymmenen kilsan päähän. Kauniita tilastoja totta tosiaan…

Kuinka moni jättää menemättä viikonlopun jälkeen kun oireet voivat helpottaa tai poistua kokonaan? Noh, tässä ollaan nyt aika lailla työkuntoisia ja niin edelleen. Saattaa olla, että tämä Eksoten puhelinhenkilökin sai kuulla sanaisen arkkuni tässä tilanteessä, en tarkalleen muista, koska olin valvonut yön ja kuumeinen. Kuunnelkoon niistä nauhoitetuista puheluista sitten asian. Saatoin sanoa hänelle, että ”millä vitulla minä sinne 40 kilometrin päähän oikein pääsen ja vielä takaisin kotiin”. Minulla sentään on auto. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että soittelen viikonlopun jälkeen Honkaharjuun koronatestiin ajan. Ihan nyt vaan sen takia, koska viikonloppuna kävi mitä kävi.

Maanantaina

Minulla oli vielä maanantai aamuna lämpöä. Soitin Honkaharjun päivystykseen päivällä. Jonotus oli melkoista. Kun vihdoin sain jonkun kiinni asiassa, aikoja maanantaille ei tietenkään enää ollut. Ihmettelin asiaa. Miksi ei ole aikoja? Voihan se tietysti johtua siitäkin ettei viikonloppuna täällä testata ihmisiä, niin kaikki kasaantuu maanantaille. Lisäksi sain mielestäni ”selitellä” testin tarpeellisuutta ihan turhankin kauan. Alkoi vaikuttaa siltä, että minua ei aiota edes testata, vaikka oireeni viittaisivatkin koronaan. Tämä hämmensi asiaa vielä enemmän!

Juuri vatsaoireilla selittely oli ilmeisesti se avainsana. ”Nyttenhän on niitä kaiken maailman vatsatauteja liikkeellä” ja niin edelleen. Olen nyt jotenkin käsittänyt Sanna Marinin sanoista, että jos on mitään oireita niin pitäisi mennä testiin. Mitähän se Sanna sanoisi tähän, että oireita joutuu perustelemaan ihan urakalla, että päästään siihen testiin? Ei se koronatesti nyt niin vitun hieno ole, että siihen halutaan mennä ihan huvikseen! Halusin toimia kuin vastuullinen kansalainen tekisi (ja sädekehä loistaa)!

Ylipuhutaanko minut pois testauksesta?

Tämä testausjuttu oli siis todella hämmentävä. Miksi ihmeessä sitä kyseenalaistettiin? Tuli sellainen tunne, että minut yritettiin ylipuhua pois testauksesta. Vähäteltiin asiaa, jos näin voi sanoa. ”No olet vaan kotona sen kymmenen päivää niin sillähän se selviää”. No, en todellakaan ole kotona sitä kymmentä päivää arvailujen varasssa, jos testituloksen saa huomattavasti lyhyemmässä ajassa! Tietysti testin ollessa positiivinen minähän pysyn kotona. Siinä kohtaa ei ole vaihtoehtoja. Mutta…

Sen sijaan, että minua oltaisi palveltu niin, että puhelu olisi kestänyt alta minuutin ja olisin saanut helposti ajan testiin, tämäkin puhelu kesti 9 minuuttia. Siinä on saanut jo ihan mukavan tovin selitellä omaa tilannettaan! Tulin siihen tulokseen, että meillä täällä Imatralla, ei pääse koronatestiin vaikka oireita olisi… tai pääsee kun maksat itsesi kipeäksi jollain Mehiläisen asemalla!

Kaikesta vitun huolimatta, pysykää terveinä rakkaat ihmiset, älkääkä ottako mitään näitä asioita omalla alueellanne itsestäänselvyytenä! Asiat voivat olla ihan toisella tapaa kuin mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää – valitettavasti. Näillä mennään edelleenkin… Testitulokseni oli kaikesta huolimatta negatiivinen – onneksi!

Lue artikkeli

Minde: Ekassa koronatestissä

Niin siinä sitten pääsi käymään, että tulin kipeäksi männä viikolla ja kuumekin nousi ihan ”kivoihin” lukemiin! Rohkaistuin soittamaan terveyskeskukseemme, ja sainkin koronatestiin ajan perjantaille. Pääsin käymään ekassa koronatestissä ikinä. Jännitti ihan hitokseen!

Asia oli kerta kaikkiaan niin jännittävä, etten tajunnut edes dokumentoida kuvina asiasta yhtään mitään, muuta kun maski-selfien verran parkkipaikalta, kun pääsin testialueelta pois! Testi ei ollut mukava, mutta ei se sattunutkaan. Turhaan pelkäsin! Kruisailin autolla pitkin poikin huudeja ennen kuin menin kotiin… kerran sitä kotoa pois pääsi niin mikä ettei!

Maskinaaman tyyli kohillaa! Tämän takaa minua ei kukaan tunnista…

Tälle viikolle on sattunut myös erikoisia myrskyepisodeja ja tavarat ovat lentäneet pitkin poikin pihoja. Meidänkin pihalla on ollut lasten trampoliini, joka oli nyt aivan solmussa ensimmäisen myrskyn jälkeen. Ensimmäinen myrsky saapui tiistai-keskiviikko yön aikana 18.11. jolloin en vielä päivällä ollut kipeänä. Oma ”episodi” alkoi vasta keskiviikkona illalla. (Huomatkaa juttujen taso, kun ihminen ei jaksa kuumeisena tehdä mitään muuta kun kytätä ikkunasta mitä ulkona tapahtuu, ja sen lisäksi hän ei voi oikein poistua myös asunnostaan ennen kuin testitulokset saapuvat).

Keskiviikkona 18.11.2020 klo 10.40

Oli meillä aivan uskomattoman upea auringonlaskukin 18.11. Tästä en kovinkaan kummosta kuvaa ehtinyt ikkunan läpi saamaan kun paikalle pyyhälsi sopivasti myös roska-auto. Auto oli juuri sen aikaa tyhjentämässä roskakatosta kun auringonlasku näytti purppuralta… tottakai!

Roska-auto upeassa auringolaskussa klo 15.42

Suomen yli kulki vielä kaksi myrskyä tämän jälkeen, joista toiselle oli ihan annettu nimikin: Liisa. Naapurit olivat ilmeisesti saaneet tästä Liisa-myrskystä vihiä, ja käyneet köyttämässä trampoliinin pihalla olevaan koivuun kiinni, ettei se löytyisi pian autojen seasta parkkipaikalta. Ihan hyvä idea, nimittäin se todellakin olisi löytynyt autojen seasta parkkipaikalta! Sen verran kovaa tuulta Liisasta lähti…

Tramppa puussa kiinni Liisa-myrskyn aikana.

Torstailta ei siis ole oikein kuvia ulkoa, koska silloin oli karsea keli. Vettä satoi koko päivän. Liisa-myrsky teki tehtäväänsä. Edellinen kuvakin on otettu seuraavana päivänä, kun myrsky oli jo ohi, ja yöllä keli oli pakastunut.

Perjantaina olikin sään puolesta ihan mukava päivä kun paistoi aurinko… ja se testi. Enpä minä oikein muutakaan sitten kyseisenä päivänä voinut tehdä. Kuumetta minulla ei enää ollut, että sen puoleen olisi voinut riekkua vaikka missä. Koti-ilta oli tiedossa. Tuli juteltua paljon kavereiden kanssa puhelimessa ja yritin siivota vähän. Katselin telkkaria ja neuloin lapasia. Saisin todennäköisesti testitulokset lauantaina, niin kuin sitten sainkin. Tulos oli onneksi negatiivinen!

Lauantaille oli taas luvassa myrskyä! Mietin koko päivän, että mitä hittoa sentään – kolme myrskyä saman viikon aikana. Koko vuosi on ollut yhtä myrskyä vaan. Mitä täällä maapallolla oikein tapahtuu? Päivä meni sitten akvaarioprojektin kanssa. Olin aloittanut altaan vaihtoprojektin myös tällä viikolla, ja siihen tuli muutaman päivän stoppi, koska en kuumeeltani jaksanut ihan kaikkea tehdä. Akvaarion kasaaminen voi olla melkoisen fyysistä hommaa.

Siirsin ensimmäisenä suurimman kalapopulaation, miljoonakalat, eli millisten jengin. Niitä oli alkujaan aikuisena noin kahdeksan. Nyt ne ovat tehneet poikasia, ja niitä on varmasti kolmisenkymmentä. Akvaariota on mukava katsella sohvalta. Muuttuuhan tässä taas olkkarissa järjestys kun saan vanhan altaan pois jalosta… se on menossa terraarioksi tuttavalle.

Iltaa kohden lauantaina alko täälläkin sitten kunnon myräkkä… se oli se kolmas myrsky tämän viikon aikana. Istuskelin miltei koko illan loikoilutuolillani ikkunan äärellä, ja tuuli senkun ulvoi takanani parvekkeella. Karsea rojukeli, ajattelin. Ensin alkoi sataa vettä, joka muuttui myöhemmin lumisateeksi. Otin ikkunan läpi vielä kuvaa ennen kuin menin nukkumaan.

Lunta ei ollut enää aamulla samoissa määrin, jotain loskaa paikoittain. Minullahan on kesärenkaat autossa vielä. Täytyy käydä vaihdattamassa ne jossain lähitulevaisuudessa jos tulee vaikka äkkitalvi. Sehän meidät joka vuosi yllättää! Vietin sunnuntain akvaariokaloja siirrellessä. Koko porukka on nyt uudessa altaassa uiskentelemassa. Päätän raportointini tähän.

Lue artikkeli