Minde: hengissä tai hengessä ollaan!

Tämän asian nyt voisi ilmaista parillakin eri tavalla… hengissä ollaan tai hengessä ollaan. Kumpi vaan on ihan ookoo. On nimittäin kulunut tovi edellisestä kirjoituksesta, ja siihenkin on syitä roppa kaupalla. Syyt eivät liity mitenkään hengissä olemiseen. Tekosyitä siis lähinnä.

Tässä nyt sitten pikaista katsausta viime vuodesta ja osasta tämänkin vuoden alkua. Toistaiseksi olen pystynyt välttelemään tartuntaa!

Olen hurahtanut totaalisesti neulomiseen, ja se kyllä näkyy nyt kaikissa keskeneräisissä projekteissakin. Tällä hetkellä on meneillään kaksi villapaitaa, kolmet lapaset ja yhdet pitkävartiset villasukat (ja helvetinmoinen siivo kämpässä). Valmistuneitakin toki löytyy joista tässä yksi. Kuva on tosin otettu viime vuoden puolella ja neuleesta puuttuu nirkkoreuna helmasta. Se siis on virkattu helmaan mutta en jaksa ottaa uutta kuvaa tähän hätiin. Nyt on niin perkuleen pimeää.

”Räsymattokuosi” pyllytin tehty jämälangoista.

Sen enempää tästä puhumatta mikä tämän ajatuksen takana on, kun siitä sitten löytyy toisaalta jossain vaiheessa kirjoitusta. Mutta, se on siis pyllytin ja tätä minun ”intohimoa neulomiseen” kutsutaan neuloosiksi. (Neuloosi – Lankoja ja draamaa -blogini)

Olen ”karanteenin” aikana yrittänyt opetella uusiakin asioita, kuten tällaisen hienon lumihiutale-kuvion. Tästä tulee itselle lapaset jossain vaiheessa. Uusien asioiden oppimiset liittyvät lähinnä näihin neulomisprojekteihin.

Tulin hankkineeksi hetki sitten sellaiset koivusta tehdyt sukkapuikot. Ne ovat juuri nyt testauksessa. Näillä näkymin ne menevät jatkoon. Tosin, ne ovat aika kalliita ja sitten en tiedä mitenkä kestäviä. Aika näyttää. Grillitikuiksi vähän turhan kalliit. Täytyy yrittää pitää nää hyvin erillään keittiöstä, ettei vahingossa tule laittaneeksi johonkin kukkakepiksi tai grillivartaaseen.

Uusi akva on nyt viritelty ja se on tavallaan vielä tekeytymässä, ja ”vaiheessa”. Jaa, mitä noi ruudukot ja kepakot tuolla seinustalla sitten ovat? Noh, siinä on sitten taas projektia erikseen 😀 Näistä tällaisista projekteista kirjoitan toisessa blogissani (Pääjäässä.com), jos vain selviän näistä kaikista maailman projekteista hengissä.

Mitäpä muuta sitten olen touhuillut? Joutilaana en ole ollut vaikka akvaarioprojekti hieman aiheutti selkävaivoja. Painavien hiekkojen kanniskelu ees taas ei ole ikäiselleni leidille mikään pikku homma enää. Ompelujututkaan eivät ole hirvittävän mukavia selkävaivaiselle, mutta virittelin ”maskitehtaan” pystyyn… olen hengessä mukana!

Näitä nyt tuli tehtyä useampi kappale, ja olen antanut niitä esimerkiksi lahjaksi. Omiin tarpeisiin ei varmasti tarvitse enempää tehdä. Näihin sai myös uppoamaan sitä kuuluisaa luppoaikaa. Jos ihmisellä on luppoaikaa, tarkoittaako se sitä, että se täytyy suunnitella täyteen jotain tekemistä ettei olisi sitä luppoaikaa? Elämän vaikeita kysymyksiä. Ihme, että tässä on ylipäätään vielä edes hengissä.

Ihmisellä on myös velvollisuuksia, ja olen jotenkin kokenut, että minulla on velvollisuus auttaa omia vanhempiani vaikkapa lumitöissä. Olen käynyt kolaamassa heidän pihan muutaman kerran nyt tämän talven aikana. Onneksi ei ole tämän enempää tullut lunta. Lunta taitaa olla tosin tiedossa tulevana yönä. Uudellamaalla oli satanut tänään paikoittain 40cm lunta, yhdessä päivässä siis. Toivottavasti sellaista kaaosta ei ole tänne Imatralle tulossa.

Yksi asia, joka vie yllättävän paljon aikaa kalenterista, on tiskaaminen. Olen nyt pyytänyt korjaajan käymään katsomassa mitä tiskikoneelleni oikein kuuluu, jos sen saisi korjattua. Käsipelillä mennään! Astioiden kuivauskaappiin asettelu on muuten taidelajinsa sekin.

Uusi vuosi ei ole varmaan koskaan vaihtunut näin rauhallisesti. Olin yksin kotona ja rupattelin puhelimessa ihmisten kanssa. Katselin netistä kun vuosi vaihtui muualla. Jotenkin jäi sellainen fiilis, että esimerkiksi Australiassa ei olisi koronaa lainkaan. Siellä nimittäin järjestettiin aivan älyttömät ilotulitukset. Luulisi, että rahaa voisi tällä hetkellä rakettien sijaan laittaa muuhunkin tarkoitukseen. Itse en laittanut rahoja palamaan ilmaan, vaan ”kaadoin ne viemäriin”! Tästä sai sillekin rahalle koko illaksi huvia, ja vähän muuksikin päiväksi 😀

Kotona yksin viinilasin kanssa. Näin vuosi vaihtui.

Eihän tässä oikein mitään ihmeitä tapahdu, kun lähes kaiken ajan elämästään viettää neljän seinän sisällä. Välillä kauppaan ja sen semmoista. Kaupassa käyntikin on niin vaivalloista jotenkin. Maski naamalle ja hirveästi pitää varoa kaikkea. Näin täytyy kuitenkin tehdä jos meinaa tästä Covid-19 asiasta selvitä jotenkin hengissä.

Minulla on myös odottamassa vino pino projekteja. Samoja, mitä viime vuonna samaan aikaan. Eli chilien ja paprikoiden kylvöt. Saas nähdä milloin saan aikaiseksi, vai saanko tänä vuonna ollenkaan. Viime kesä meni näiden kanssa jotenkin ihan pipariksi. Parveke ei ole helpompia paikkoja kasvatella hyötykasveja. Ihme jotta mikään kesti hengissä, mut kokeillaan!

Kämppä vaatii järjestelyjä. Vaihdoin makkarista sängyn paikkaa ja nyt se ei miellytä minua. Täytyy keksiä siihen jotain ratkaisuja. Olohuoneen huonekasviviidakko tarvitsee järjestelyjä. Keskityn huonekasveihin enemmän kunhan pääsen eroon vanhasta akvaariosta ja sen jalustasta.

Ei tässä muuta tällä kertaa kun että hengissä ollaan ja pysykää terveinä ihmiset! Voimia kaikille

Continue Reading

Minde: viikko vierähti

Hyvää viikon alkua! Taas on vierähtänyt yksi koronavapaa viikko elämästä, ja välillä tuntuu siltä, että aika kulkee todella nopsaan. Mistähän sekin johtuu? Nyt on maanantai ja kohta on taas perjantai… itse en mitenkään viikonloppuja odottele, koska niillä ei, esimerkiksi työn puolesta, ole mitään merkitystä. Työt tehdään oli mikä päivä tahansa menossa – ”yrittäjän arkea”.

Aiemmasta kuumeilustani huolimatta, en saanut mitään älytöntä flunssaa – nenä on tukkoinen ja välillä yskittää vähän. Selvisin todella vähällä! Maski päässä ei olisi muutenkaan yhtään kiva olla jos henki ei kulje kunnolla. Maskeilla alkaa olla jo täällä meidänkin alueella (Eksote) käyttöä. Koronatilanne on jo huolestuttava täälläkin. Toivottavasti ei osu kohdalle. Koronavilkku ei ole onneksi vielä ”huutanut”, mutta kai sekin on vain ajan kysymys. Täytyy vain pysyä kotona… niin kuin kotona ei olisi tarpeeksi tekemistä! Kämppä aina ihan ylösalaisin ja keskeneräisiä projekteja joka puolella. Noh, jos nyt pitäisi joulukuun sitten ittensä täällä niin sanotusti suojassa.

Kunpa saataisiin lunta… voisi käydä yöllä vaikka valokuvailemassa kauniita talvisia maisemia. Huomenna on mahdollista, että sataa lunta tänne meillekin, tai ainakin räntää. Lämpötila on koko ajan siinä nollan tietämillä. Teoriassa on kyllä mahdollista, että lunta saataisiin… kun vaan se sade tulisi! Olihan meillä yksi yö lunta ihan kivasti. (kuva lainattu toisesta blogistani). Kun katselee tätä kuvaa, ei luulisi koronan paljon ”tällaisessa väkijoukossa” leviävän! Taajamassa ei näy ristin sieluakaan… kyllä meillä loppu peleissä on asiat hyvin 🙂

Nuokin lumet sulivat pois… seuraavana päivänä taisi olla +4°C. Ei tässä männä viikolla ole oikein tapahtunut mitään mistä sen enempää kirjoittaa. Tasaista tylsyyttä vaan, enkä kehdannut ihmeemmin mitään rehkiäkään flunssan jälkeen. Akvaariota laittelin paikoilleen. Se ei kuitenkaan ole vielä esittelykunnossa. Nyt pitäisi saada vanha allas pois ja purettua. Siinä seuraava projekti. Sen myötä sitten tulee muutakin kivaa, kuten huonekalujen siirtelyä ja kirjojen laittamista paikoilleen.

Päätän olemattoman raporttini tähän ja jatketaan taas kunhan jotain tapahtuu. Pysykää terveinä ihanat ihmiset!

Continue Reading

Minde: Ekassa koronatestissä

Niin siinä sitten pääsi käymään, että tulin kipeäksi männä viikolla ja kuumekin nousi ihan ”kivoihin” lukemiin! Rohkaistuin soittamaan terveyskeskukseemme, ja sainkin koronatestiin ajan perjantaille. Pääsin käymään ekassa koronatestissä ikinä. Jännitti ihan hitokseen!

Asia oli kerta kaikkiaan niin jännittävä, etten tajunnut edes dokumentoida kuvina asiasta yhtään mitään, muuta kun maski-selfien verran parkkipaikalta, kun pääsin testialueelta pois! Testi ei ollut mukava, mutta ei se sattunutkaan. Turhaan pelkäsin! Kruisailin autolla pitkin poikin huudeja ennen kuin menin kotiin… kerran sitä kotoa pois pääsi niin mikä ettei!

Maskinaaman tyyli kohillaa! Tämän takaa minua ei kukaan tunnista…

Tälle viikolle on sattunut myös erikoisia myrskyepisodeja ja tavarat ovat lentäneet pitkin poikin pihoja. Meidänkin pihalla on ollut lasten trampoliini, joka oli nyt aivan solmussa ensimmäisen myrskyn jälkeen. Ensimmäinen myrsky saapui tiistai-keskiviikko yön aikana 18.11. jolloin en vielä päivällä ollut kipeänä. Oma ”episodi” alkoi vasta keskiviikkona illalla. (Huomatkaa juttujen taso, kun ihminen ei jaksa kuumeisena tehdä mitään muuta kun kytätä ikkunasta mitä ulkona tapahtuu, ja sen lisäksi hän ei voi oikein poistua myös asunnostaan ennen kuin testitulokset saapuvat).

Keskiviikkona 18.11.2020 klo 10.40

Oli meillä aivan uskomattoman upea auringonlaskukin 18.11. Tästä en kovinkaan kummosta kuvaa ehtinyt ikkunan läpi saamaan kun paikalle pyyhälsi sopivasti myös roska-auto. Auto oli juuri sen aikaa tyhjentämässä roskakatosta kun auringonlasku näytti purppuralta… tottakai!

Roska-auto upeassa auringolaskussa klo 15.42

Suomen yli kulki vielä kaksi myrskyä tämän jälkeen, joista toiselle oli ihan annettu nimikin: Liisa. Naapurit olivat ilmeisesti saaneet tästä Liisa-myrskystä vihiä, ja käyneet köyttämässä trampoliinin pihalla olevaan koivuun kiinni, ettei se löytyisi pian autojen seasta parkkipaikalta. Ihan hyvä idea, nimittäin se todellakin olisi löytynyt autojen seasta parkkipaikalta! Sen verran kovaa tuulta Liisasta lähti…

Tramppa puussa kiinni Liisa-myrskyn aikana.

Torstailta ei siis ole oikein kuvia ulkoa, koska silloin oli karsea keli. Vettä satoi koko päivän. Liisa-myrsky teki tehtäväänsä. Edellinen kuvakin on otettu seuraavana päivänä, kun myrsky oli jo ohi, ja yöllä keli oli pakastunut.

Perjantaina olikin sään puolesta ihan mukava päivä kun paistoi aurinko… ja se testi. Enpä minä oikein muutakaan sitten kyseisenä päivänä voinut tehdä. Kuumetta minulla ei enää ollut, että sen puoleen olisi voinut riekkua vaikka missä. Koti-ilta oli tiedossa. Tuli juteltua paljon kavereiden kanssa puhelimessa ja yritin siivota vähän. Katselin telkkaria ja neuloin lapasia. Saisin todennäköisesti testitulokset lauantaina, niin kuin sitten sainkin. Tulos oli onneksi negatiivinen!

Lauantaille oli taas luvassa myrskyä! Mietin koko päivän, että mitä hittoa sentään – kolme myrskyä saman viikon aikana. Koko vuosi on ollut yhtä myrskyä vaan. Mitä täällä maapallolla oikein tapahtuu? Päivä meni sitten akvaarioprojektin kanssa. Olin aloittanut altaan vaihtoprojektin myös tällä viikolla, ja siihen tuli muutaman päivän stoppi, koska en kuumeeltani jaksanut ihan kaikkea tehdä. Akvaarion kasaaminen voi olla melkoisen fyysistä hommaa.

Siirsin ensimmäisenä suurimman kalapopulaation, miljoonakalat, eli millisten jengin. Niitä oli alkujaan aikuisena noin kahdeksan. Nyt ne ovat tehneet poikasia, ja niitä on varmasti kolmisenkymmentä. Akvaariota on mukava katsella sohvalta. Muuttuuhan tässä taas olkkarissa järjestys kun saan vanhan altaan pois jalosta… se on menossa terraarioksi tuttavalle.

Iltaa kohden lauantaina alko täälläkin sitten kunnon myräkkä… se oli se kolmas myrsky tämän viikon aikana. Istuskelin miltei koko illan loikoilutuolillani ikkunan äärellä, ja tuuli senkun ulvoi takanani parvekkeella. Karsea rojukeli, ajattelin. Ensin alkoi sataa vettä, joka muuttui myöhemmin lumisateeksi. Otin ikkunan läpi vielä kuvaa ennen kuin menin nukkumaan.

Lunta ei ollut enää aamulla samoissa määrin, jotain loskaa paikoittain. Minullahan on kesärenkaat autossa vielä. Täytyy käydä vaihdattamassa ne jossain lähitulevaisuudessa jos tulee vaikka äkkitalvi. Sehän meidät joka vuosi yllättää! Vietin sunnuntain akvaariokaloja siirrellessä. Koko porukka on nyt uudessa altaassa uiskentelemassa. Päätän raportointini tähän.

Continue Reading

Koronarokote tulee – oletko valmis?

Nyt siihen sitten on tulossa rokote, nimittäin koronaan. En ole tälläkään asialla päätäni vaivannut, mutta nyt täytyy alkaa miettimään, että ottaako se vai ei.

Ylen uutisen mukaan rokotetta suositellaan jaettavaksi seuraavasti: ”Asiantuntijaryhmä suosittelee, että rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon sekä hoivakotien henkilöstölle, ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.”

En varsinaisesti kuulu pahimpaan riskiryhmään, mutta riskiryhmään kuitenkin. Voisin olettaa, että saisin rokotteen toisten tai kolmansien joukossa kun nuo kiireisimmät saajat on ensin rokotettu. Herää kysymys, ketkä rokotetaan vasta viimeisinä? Yrittääkö mieleni vain viedä minut toisiin aatoksiin, ettei päätöstä rokotuksen hakemisesta tarvitsisi tehdä.

Rokotetta ei uutisten mukana saada heti koko kansalle. Olenko kuitenkin niin turvassa omassa kuplassani, että voin suosiolla antaa esimerkiksi lapsiperheiden hakea rokotteensa ensin ja jättäydyn jonon perälle?

En ole vielä ikinä ottanut mitään kausiflunssan rokotettakaan. Muutaman vuosien varrella olen sairastanut perus vilustumisnuhien lisäksi. Toki tätä ei ihan voi verrata kausiflunssaan, vaikka olen ollut ymmärryksessä, että lievimmillään tauti olisi sitä luokkaa.

Jatkan pohdintaa. Jospa sitten jotain ihan muuta.

Liisa eli tuttavallisemmin Lissu riehui täällä Kainuun kulmilla muutaman päivän. Yöllä tuuli laantui, ja heräsimme tänään 20.11. valkeaan maahan. Lähdin heti aamusta heittämään pururadalla lenkin, ensin näytti ettei mitään vahinkoja ole tullut mutta matkan puolenvälin paikkeilla oli Lissun kaatama mänty latvus kuntopolulla. Kun pääsin koko mäen ylös, mutkan takaa paljastui vielä toinen tuulivahinko.

Tästä aiheesta en ole uutisia katsellut, mediassa näytti olleen eilen illalla uutisia kuinka niin ja niin monta tuhatta on ilman sähköä. Ainakin Kainuussa paikallisen verkon alueella katkot jäivät ilmeisesti melko lyhyiksi, sillä illalla yhdentoista jälkeen katkokartalla ei näkynyt enää vikoja. Hyvä niin. Vilkaisin säätietoja ja karttaa ennen nukkumaanmenoa, mietin laitanko akulliset laitteet latautumaan varmuuden vuoksi. Mutta myrsky oli siinä vaiheessa jo niin rauhoittunut, että painelin sänkyyn sitten tekemättä sen kummempia.

Eipä muuta tällä kertaa, lumesta ja sen tuomasta valosta saa varmaan muutaman päivän iloita.

Continue Reading

Luntakin saatiin jo

Pimeää on ollut, tässä kylänraitilta kuvaa.
Ensilumi 2020. Pysyi maassa 3 päivää. Oli hyvin märkää ja lumiukon tekoon sopivaa.

Tällä kertaa en aio pitkästi kirjoitella, mutta laitetaas muutamia kuvia. Meille saatiin ensilumikin joka pysyi kolme päivää maassa, sen jälkeen on taas ollut pimeää ja synkkää.

Luonto jaksaa ihastuttaa silti, tässäkin muuten näkyy vähän lunta taustalla.

Töissä on pitänyt kiirettä. En ole paljoa jaksanut konetta avata, lukuunottamatta työkonetta työaikoina. Kotoa työskenteleminen on ihan mukavaa, kun ei tarvitse käyttää 40min/suunta työmatkoihin. Säästää luontoakin, kun auto saa hengailla parkkipaikalla.

Töitä, töitä, töitä, niitä on tullut tehtyä.
Kajaanin linna kekriviikonloppuna 30.10.-1.11.2020

Kävin Kajaanissa asioilla 30.10. ja ajoitin sen niin, että pääsin ihastelemaan Kari Kolan loihtimaa valotaideteosta. Linnaan oli niin pitkä jono, että sisällä en käynyt. Ylen uutisointia aiheesta.

Kotosalla koronavapaana.

Continue Reading