He-He-Hei-Hei-heinäkuu!

Töttöröö! Se on sitten heinäkuu. Ja meikäläisellä sen mukaisesti heinänuha. Olisi juurihoitoon tulossa aika, mutta taidanpa siirtää sitä reilusti elokuun puolelle, en voi mennä tällä allergisen nuharäkämäärällä siihen hammaslääkärin tuoliin kenolleni. Onneksi ko. hammas on siis kyllä ihan kuollutta tavaraa, mutta se pitää nyt korjata uusiksi, kun meni lohkeamaan. Ei siis ole kipeä tai näin, mutta vaatii ärsyttävällä tavalla lisäkorjauksen alusta saakka.

Kyliltä. Rauhallista on.

Olen kuullut huhua, että koronarajoituksia on purettu. Töissäkin pyörii infotaululla tiedote, että elokuusta alkaen etätyöläisten on mahdollista alkaa palata konttoille. Ylellä on tällainen artikkeli, johon päivittelevät uusimpia tietoja. Mietin jaksaisinko lukea asiasta vai en, vaivauduin kuitenkin etsimään tämän ns. näppeihini. Näytti olevan erilaisia masentavia taulukoita, joita en ehkä kuitenkaan jaksa tutkia. Täältäpä tämä linkki löytyy jos mieli muuttuu…

Dinoilla on jotain jännää…

Töissä hommat lisääntyy, tai siis olen saanut taas uusia palveluita osaamisalaan. Vaikea selittää, mutta laajennan siis sitä kenttää, mihin olen aloittanut alunperinkin. Oliko tässä selityksessä mitään järkeä?? Varmaan ei.. Mutta enivei, sain kaksi Marimekon kaupunkimukia kiitokseksi kun autoin kesäapulaisten perhedyttämisessä. Kiva että näin poikkeusoloissa muistetaan henkilökuntaa kun venymme oman alueemme ulkopuolelle. Minulla onkin tulevalla viikolla nyt sitten uuden homman harjoittelua monena päivänä, eiköhän se mene ihan hyvin. Sillä siitä pääsee että hyppää sekaan, helpoiten oppii tekemällä.

…ja sieltä paljastui kaksi uutta mukia!

Kävin viime yönä koirien kanssa kävelemässä melkein koko kylän läpi. Kertooko paljon kylän koosta, että matkaa kertyi vähän alle 5km. Jos olisi otettu loputkin kylästä mukaan, oltaisiin ehkä päästy 8-9km lukemaan. Mutta tuo vajaa vitonen riitti ihan hyvin, tunti siinä meni, kun koirat halusivat nuuskutella kaiken tarkkana ja itse otin vähän kuvia. Seuranamme pyöri vain parvi itikoita. Nähtiin yksi motoristi ja kaksi autoa, joista toisella oli peräkärry mukana. Melko huimaa, yön ruuhka-aika.

28-tien varresta.

Eipä siinä sitten muuta tällä kertaa, ainakin hei jaksoin ja muistin päivittää kuulumisia! Vielä työn alla kokeilla sitä kännykällä räpläämistä.

Ps. Vielä yksi kukkakuva mahtuu.

Continue Reading

Kohta on kesäkuu ohi

Olisi huomattavasti helpompi tehdä näitä päivityksiä, jos voisi tehdä kännykällä. En kuitenkaan ole vieläkään muistanut sitä kokeilla. Moni aihe menee ohi, kun ne unohtuvat siksi, etten ehdi istahtaa tietokoneelle kotosalla.

Juhannuksen jälkeen pistikin sitten melkoisen hellehelvetin, johon odotin innolla helpostusta sateen muodossa eilen, mutta paskat. Ohi meni, ihan kaikki. Muutama hassu tihkusadetippa jotka haihtuivat jo melkein ennen maahan osumistaan, siinäpä se. Samaan aikaan muutaman kymmenen kilometrin päässä vettä tuli kuin sanonko mistä, ja salamatutka näytti että nyt jytisee.

Meillä jyrähti kaksi-kolme kertaa etäisesti.

Veispöökin paikallisiin Kainuun ryhmiin tuli illalla useampia videoita siitä, miten ”Uuno” oli riehunut Paltamossa, Kajaanissa ja Sotkamossa. Tuhot olivat suuret, kaatuneita puita siellä täällä, karanneita veneitä ynnä muuta. Ylellä on pieni uutinen torstailta ja ”vahinkoraportti” perjantailta.

Jengi valmiina asennushommiin.

Töihin sain vihdoinkin kauan odottamani säätöpöydän, tosin puhun itsepäisesti jatkuvasti sähköpöydästä. Mutta kylläpä on! Lisäksi sain sellaisen step on (tms. mikä lie olikaan nimensä) maton, joka pehmentää mukavasti ja parantaa varmaan myös tasapainoa. Ensimmäisen parin tunnin työskentelyn jälkeen oli jo pakko istua, kun jalat alkoivat väsyä! Vaihtelen asentoa ja nyt on hyvä, kun saan säädettyä pöydän ja tuolin korkeuden sopivaksi myös istuessa. Olen huomannut että ehdin jo tottua huonoon työasentoon, nyt nimittäin sitten kivistää lihaksia kun sais asennon korjattua. No, toinen 6kk, niin ei varmaan enää sitten toivottavasti tunnu missään… Kahvitauoilla olen käynyt vähän verryttelemässä ja venyttelemässä, ettei ehtisi tulla pahoja jumeja. Olenkin varsinainen taukujumpan kunkku.

Lähdenkin tästä painelemaan koronavapaan pöytäni nappeja, ja ehkä vähän taukojumpaamaan siinä välissä.

Continue Reading

Tekipä kesän

Kylläpä on mennyt puoli vuotta nopeasti. Tai ainakin viisi kuukautta, kun nyt vasta kuitenkin tätä kesäkuuta aloitellaan. Jumankavita, juhannukseen on enää pari viikkoa. Olin sopimassa menoja juhannusaatolle ja toivoin töistä sille päivää lyhennettyä vuoroa. Mahtoi pomoa naurattaa, kun vastasi mulle, että meillä se on vapaapäivä. Katsoin sitten kalenteria vähän tarkemmin…

On tullut neulottua ihan urakalla, ihanista ohuista langoista värikkäitä sukkia. Kuvassa muutama valmis pari. Töissä sentään en ole enää pitänyt villasukkia jalassa, vaikka siellä onkin melko tehokas ilmastointi. Ei tule kuuma vaikka pitää hupparia tai neuletakkia päällä. Se on semmoinen shokki sitten kun lähtee, ei tarvitse takkia, ei. Tänäkin aamuna vedin ihan kotoa lähtiessä takin päälle lähtiessä ja hiki oli jo tuossa omalla parkkipaikalla. Kai se on uskottava, että tosiaan kesä on tullut.

Villasukkia voi aina neuloa, onpa kesä eli ei.

Innostuin puuhastelemaan pihallakin vähän ja istuttelin yrttejä ruukkuihin. Piha on myös nyt haravoitu ja reilussa viikossa ensimmäiset yrtit on itäneetkin. Nyt kun malttaisin vaan pitää ne hengissä. Löysin kaapista vielä pussillisen mintun siemeniä ja täytyy vielä ne laittaa johonkin. Minttu on niin hyvää! Viime kesänä hankin vihdoin kasvikuivurinkin, niin saan sitten säilöttyä kaiken asiamukaisesti. Ostin myös pari jääpalakennoa, niin saa niihin tehtyä yrittihaketta pakkaseen ja sieltä näppärästi nakattua sitten kokkailuihin. Horsman alkujakin olen jo bongannut ja täytyy tässä aktivoitua ja käydä niitä keräämässä joku päivä. Etenkin näin palkkapäivää odotellessa sopii hyvin täydentää ruokapöytää ilmaisilla vihreillä.

Kesä.

Pihlajan ja koivun silmut jäivät keräämättä kun kesä tuli niin vauhdilla. Pakastinta tonkiessani löysin kyllä vielä yhden pussillisen nuoria koivunsilmuja viime keväältä, että jos käyttöaste on tämä niin ei haittaa että jäivät nyt keräämättä. Olisin kuitenkin halunnut kokeilla tehdä viimeisistä mansikoista ja pihlajan silmuista piirakkaa, mutta tuleehan se ensi kevätkin. Pihlajan silmuissa on mantelinen maku, ja mantelille allergisena on kiva saada sitäkin joskus maisteltua.

Harjoittelija Jalonen ja Tero iltavuoron kaffetauolla.

Töissä alkoivat sitten iltavuorot näin kesää vasten. Onneksi ei kuitenkaan tarvitse olla myöhään, viimeistään kahdeksan aikaan pääsee kotio. Ekan iltavuoron kunniaksi ostin suklaata viime viikolla, jota nautimme yhdessä dinojen kanssa, kahvin kera tietenkin.

Koronavapaana kirjoitteli

Continue Reading

Lisää paskoja kännykkäkuvia

Tämä olkoon laadukas otsikko tällä kertaa, kun en enää muista sitä aikaisempaa minkä tuossa kotimatkalla keksin.

Tuntuu ihan älyttömältä ajella toukokuun puolivälissä vielä nastarenkailla! Mutta niin se vaan tänäkin aamuna oli isokin tie paikoin jäässä kun ajoin kaupunkiin töihin. Olen seuraillut sääennusteita silmä kovana, vielä ensi viikollekin näyttää räntäsateita ja yöpakkasia. Joten ainakin tämän viikon loppuun mennään nastoilla.

Koulutushommia, kuunneellessa oli aikaa tikutella kun ei tarvinnut kirjoittaa.

Lomautukset eivät osuneet töissä tosiaan omalle kohdalle, mutta nyt alkoi jo toinen kierros. Siitäkin tulee sähköpostiin tiedotteita miten asia etenee, mutta jos nyt ymmärsin oikein, se koskee vain esimiehiä meidän yksikön osalta. Joten ehkä taas päästään henkäisemään. Edelleen, mikään ei ole kiveen hakattua, ainakaan tässä koeajalla ollessa. Vielä pari kuukautta jäljellä! Kiitos typerän hallituksen, joka aikanaan koeaikoja pidensi.

Olen tauoilla neuloskellut sukkaa töissä, kun siellä on niin hiljaista (ihanaa!) niin ei tule juurikaan juteltua enkä viitsi koko taukoa pyöriä somessa. Josko jaksan ollenkaan vilkaistakaan, niitäkin päiviä on, vaikka välillä tuntuu että olen ihan kokoajan räpläämässä puhelinta.

Smoothie innostus on jatkunut.

Kevään mittaan olen koittanut vähän petrata ruokavalion suhteen. Pienempiä annoksia ja kevyempiä, lisää salaatteja ja kasviksia, esim. kurkkusuikaleita välipalaksi. Kävi nimittäin klassiset. Siirryttyäni istumatyöhän olen ihan huomaamattani taas lihonut. Tai huomaamatta ja huomaamatta, olenhan sen huomannut, kun asialle kerran koitan housujen kiristäessä jotain tehdä. Olen aina ollut pullukka ja kärsinyt siitä, on ihan mahdotonta saada se saamarin paino pysymään alhaalla. Tykkään nimittäin myös ihan hirmuisesti syömisestä. Olen tunnesyöppö ja syön joka hiton tunteeseen ihan kunnolla…

Laitetaan tähän vielä pari kevään havaintoa: Ekat leskenlehdet havaitsin kylällämme tienpientareella 30.4. ja kirjosieppo kävi pihallani 9.5. lauantaina.

Leskenlehti.

Kevät tulee! Muistakaa muuten katsella WWF:n Norppaliveä, se on nyt toukokuussa auki! Itse olen norpan jo kiveltä bongannut.

Kait tartuntavapaana, mutta allergisena tässä vähälumisessa keväässä,

Continue Reading

Vappu kotioloissa

Milloinkohan viimeksi jaksoin päivittää, en muista, varmaan noin viikko sitten? Kyllästyttää tämä hiton koronauutisointi, tulee korvista ja sanonko mistä jo ulos. Joten olen pitänyt itseni pois tietokoneelta ja vältellyt mitään uutisia tai Ylen uutisovelluksen käyttöä. Sensijaan olen keskittnyt Yle Areenan sisältöön, vappuviikonlopun aikana katsoin sieltä suosikkiohjelmani Puutarhakauden (Trädgårdstider) edellisen kauden uusintana. Toivottavasti uusi kausi, jota parhaillaan esitetään Ruotsissa, tulee pian myös Ylelle esitykseen.

En ole laittanut mitään esikasvatukseen, tapana on kyllä ollut jotain pihalla viljellä. Tämä on nyt kolmas kesä täällä Kainuussa, mutta masennuin kun talvella kaatoivat meiltä pihapuut, enkä ole jaksanut innostua pihajutuista. Myös sillä on vaikutusta, että piha on vielä kokonaan lumi- ja jääkerroksen peitossa.

Tässä vielä toimiston porukalta vapputoivotus, vaikka se tuleekin vähän myöhään.

Aamupalaverissa

Aloin sitten miettimään, että kauanko siitä nyt on kun ”Suomi meni kiinni” koronan takia. Taisi olla maaliskuussa? Maaliskuun puolivälissä? Eli kohta muutama kuukausi. Kun ei asialla ole ollut minulle sen enempää merkitystä, olenhan epäsosiaalinen itsekseen viihtyvä luonne, niin on kyllä hetkittäin ollut tosi vaikea yrittää ymmärtää sitä puolta kansasta, joka sekoaa tähän kotona ja yksin olemiseen. Välillä unohtuu, että joistakin tämä on ihan kamalaa, sitten mietin, että pitääkö joku yleisellä tasolla esimerkiksi minun elämääni tosi kurjana, kun en koskaan käy missään enkä juurikaan tapaa ihmisiä. Itselleni aivan kauhistus olisi, jos joutuisi ihan kokoajan päivästä toiseen olemaan lähikontaktissa. Meitä on moneen junaan. Minusta on oikein mukavaa, että sosiaalisen puolen voi hoitaa ohimennen sähköisesti täällä internetsin ihmeellisessä maailmassa.

Tietääkseen vieläkin koronavapaana,

Continue Reading