Jäälautalla Nebraskaan ja muita aivan älyttömiä lauseita

On kuuma. Ihan helvetin kuuma. Siis aivan liian KUUMA. Ja tätä pitäisi jatkua vielä viikon verran? Ei käy, sanon minä. Mihin voi valittaa?!

Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen ennusteesta.
Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen ennusteista.

Hellettä kohtaan inhoa puhkuen ajattelin, että voisi tehdä jäälautalla retken Nebraskaan. Fiksuimmat huomaavat tässä vaiheessa pienen ongelman asiassa- Nebraska kun on keskellä mannerta. Olisikohan Alaska parempi kohde? Tai samantien etelänapa…

Näin kuumalla ei juuri voi muuta tehdä, kuin istua tököttää tuulettimen edessä ja suorittaa koirien kanssa pakolliset ulkoilut. Olenkin innostunut taas lukemisesta, nappasin paikallisesta kirjastosta scifihyllystä lukemista mukaan. Kirja on vuodelta 1992 ja sen välistä löytyi vielä eräpäiväkortti! En kestä miten ihanaa. Kirjassa oli paljon hyviä novelleja, suosittelen! Olen tuosta paikallisesta kirjastosta lainannut myös sellaisia kirjoja, joissa tuossa kortissa on vielä päivämäärätkin. Voi että, melkoista historian havinaa.

Kuumalla menee myös juotavaa. Kahvia, jääkahvia, jääteetä ja vissyä, vettä ja joskus limuakin. Ja mehua, paljon puolukkamehua. Kirjoittelen tätä 6.7. tiistaina, ja meillä on onneksi ollut tänään vähän vähemmän aurinkoinen päivä, pilviä on lipunut taivaalla ihan reiluissa määrin. Hyvä! Tuo paahde on jo nuuduttanut minulta pihan kukat, vaikka ovat osan päivästä varjossa.

Mmmmm, kylmää jääteetä ja jääpaloja rouskuteltavaksi!
Männäviikolla piti kiirettä, ja moikkailin aamukahviani 11h työpäivän päätteeksi.

Voisinkohan vielä jollain lauseella haukkua tätä kamalaa hellettä? Talvi, tule jo! Tai ainakin syksy. Kohta alkaa marja-aikakin, pitäisi muuten pakastimet käydä läpi ja sulattaa. Taidan tehdä vanhoista kerkistä siirappia ja jättää vain vähän käytettäväksi tarvittaessa flunssateessä aineksena, minulla on nimittäin vielä kuusenkerkkää pakastimessa reilusti. Ehkä vähän yliarvioin sen tarpeen, tänä keväänä ei tarvinnut sitä kerätä lainkaan.

Helle pehmittää pään ja tappaa luovuuden.
Lue artikkeli

Keskellä kesää

Laitetaanpa näin kesäkuun loppupuolella juttua vielä. Ei koronasta, mutta säästä!

Meillä oli täällä Kainuussa mielenkiintoinen juhannusviikon aloitus, kun saimme kolmena päivänä peräkkäin ukkosmyräköitä kokea. Pahiten tänne osui Paulaksi nimetty rajuilma, joka ei saanut myrskyn määritelmää, kun tuuli ei ollut tarpeeksi kova. Maanantaina säävaroitus Ilmatieteenlaitoksen sivuilla oli vielä oranssi. Tiistaina se olikin jo punainen, väri, jota en aiemmin ole tällä kartalla nähnyt! Eli erittäin vaaralliseksi luokiteltu.

Kainuussa oli erittäin vaarallisen väriset varoitukset ukkosesta, rajuilmasta ja runsaasta sateesta. Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen varoituskartasta.

Seurasin ukkosrintaman kehittymistä alkupäivästä saakka. Minulla oli työvuoro klo 8-16, ja seurasin myräkän saapumista varautuen siihen, että sähköt voivat jossain vaiheessa pätkäistä. Puolen päivän aikaan alkoi salamoida meren yllä, sitten myräkkä rantautui. Oulussa myös kuoli ihminen jäätyään ilmeisesti kaatuvan puun alle (uutisen tästä voitte googlettaa itse, jätetään täältä asialla mässäily pois).

Sieltä se tulee. Tässä vielä iskuja vähänlaisesti. Molemmat karttakuvakaappaukset lightningmaps.org.
Meiltä ohi, mutta jatkoi vielä reippaan aikaa ja meni Venäjän puolelle. Molemmat karttakuvakaappaukset lightningmaps.org.

Meillä sähköt pysyivät ja kaikki hyvin, tuohoja ei tässä omalla kylällä tapahtunut. Pohjoispuolella Puolanka ja Suomussalmi kärsivät ilmeisesti pahiten. Vaalan puolella Rokualla tuho oli melkoinen. Meiltä on sinne matkaa reilut 80km. Pari ylen uutista aiheesta kuvineen:

Katso miten rajuilma tuhosi metsää ja runteli retkeilyalueen – Koillismaalla ja Kainuussa poikkeukselliset tuhot

Sähköt saatu palautettua lähes kaikkiin kotitalouksiin Kainuussa, pahimpia Paula-rajuilman vaikutuksia korjataan edelleen

Tiistaina vältyimme tosiaan omalla kylällä tuhoilta, mutta ihan kokonaan ei päästy meidän taloudessa tästä juhannusviikosta ehjinä. Meillä nimittäin ukosti myös maanantaina, ja se ukkonen hajotti minulta television. Olin juuri ajatellut, että nousen ylös ottamaan johdot seinästä, kun ukkonen oli jo päällä ja iski johonkin kohtalaisen lähelle. Välähti, jyrähti, kävi melkoinen humahdus ja sähkölaitteet päästivät hirveän rätinän, luulin että polttimot poksahtavat kattavaloisimesta ja suojauduin kyyristymällä käsieni taa. Sähköt katkesivat muutamaksi minuutiksi tämän jälkeen. Seuraavana päivänä kun laitoin tv:n päälle, oli näytössä valkoinen ympyrä, joka ei lähde pois. Se on juuri siinä kohdassa, josta virtajohto kiinnittyy laitteeseen television takana. Arvelen, että meille ihan oikeasti iski jonkinlainen virtapiikki. Harmittaa vietävästi, mitä tästä opimme, laitteet kiinni ja johdot seinästä kun ennustetaan ukkosta suoraa kylän päälle. Tämä tuli ja meni todella nopeasti: 20min ja oli ohi. Ei olisi kannattanut vetkutella sohvalla koiraa rapsuttaen ”suljen tuon television kohta..”.

Säät toki eivät tähän tiistaihin loppuneet, myös keskiviikkona ukosti. Meiltä se meni kokonaan ohi, pilvi näkyi kaukaisuudessa ja muutama hassu sadepisara lätkähti taivaalta.

Tässä vielä yksi linkki Ylen juttuun, jossa selitetään kolmen päivän ukkosien muodostumista.

Juhannusyön kävelyllä koirakin halusi apilakuvaan.

Juhannuksena sää olikin sitten maltillisempi. Aurinkoista (ja minun makuuni liian lämmintä, yli +20 joka päivä). Kävimme kylällä perinteisellä yökävelyllä pe-la ja la-su öinä, hiljaista oli, joku/jotkut ajeli autollansa ja jumputusmusiikkia kuului. Vuosi sitten joku soitti Seolla Final countdownia ihan täysillä, kun olimme vastaavalla kävelyllä.

#seksihelle

Satuin paikalle, kun niitä juhannustaikoja tehtiin ötököiden toimesta paikallisissa kukkapuskissa…

Nautin myös perinteisen juhannusmenuun, mutta vasta tänään sunnuntaina, nimittäin uusia pottuja ja silliä. Nam nam! Olisin tehnyt salaattiakin, mutta salaattikerä oli mennyt huonoksi. Pettymys.

Uuttaperunaa ja maustesilliä
Lue artikkeli

Kesä ja Euroviisut!

Se on sellainen juttu että työvuorolistalle hiipi kuin salaa ensimmäinen kesälomaviikko. Se on kesäkuun aikana meikäläisellä siis. Ihan melkein hämmennyin asiasta, että näin pian se tuli. Tai tulee. Eihän tässä ole enää toukokuuta jäljellä kuin yksi täysi viikko ja rippeet päälle!

Kesä tuli tänne eteläiseen Kainuuseen muutenkin ihan rytinällä. Ensin meille satoi n. 10cm (Kuhmossa oli jopa 15cm) lunta 7.5. ja 11.5. se oli jo sulanut, kun tänne iskivät +20 lämmöt. Puihin tuli lehdet kahdessa päivässä. Valkovuokot, leskenlehdet, voikukat ja peltokanankaalit ovat kaikki nyt samaan aikaan kukassa (Huom. en mene 100% takuuseen että taloyhtiön yhden talon nurkalla on peltokanankaalia, en ole käynyt vieressä katsomassa, mutta siltä se näyttää kun ohi kävelee). Sian- ja ojakärsämön lehteä nousee maasta ihan ennästysvauhtia. Omassa pihassani ruohosipuli tekee omaa kasvuennätystään.

Pistin orvokit vanhoihin risoihin saappaisiin ja saappaat vanhoille piharappusille. Rappuset raahasin terassin eteen pöpeliköstä, missä ne viettivät vuoden 2020. Isoon ruukkuun on vielä tulossa jotain.

Pihapuuhastelut jatkuvat tässä joku päivä, katsotaan mitä keksin. Jotain kukkia voisi vielä ostaa, en kasvattanut tänä keväänä mitään itse. Tosi noloa, sillä peräti kahdelta kaveriltani sain kukkien siemeniä. Jännityksellä odotan, kasvaako etupihan kukkapenkkiin puna-ailakeita, joiden siemenisä nakkelin sinne viime syksynä, kun ailakkia kasvaa tuossa takapihallani. Olen haaveillut hortensiasta monena kesänä, mutta aina se on jäänyt, josko nyt sellaisen vielä hankkisin..? Orvokeita ostin tarjouksesta 12kpl 10€ ja niitä on vielä kolme istuttamatta. Eli toiaan hommaa olisi vielä! Ja jos vaikka ostaisi muutamia yrttejä ruukuissa, voisi nekin vielä laittaa johonkin…

Pihapuuhastelusta tulikin sitten mieleen, että ulkovarastokin pitää tänä kesänä siivota. Muuton jälkeen olen vaan kolme vuotta nakkonut sinne sekalaista tavaraa ja sieltä se myös näyttää. Täytyy käydä laatikot läpi, lajitella ja putsata kaikki, ylimääräiset kiertoon, roskat roskiin (minulla on siellä mm. pahvilaatikollinen keräyspaperia, jota kyllä välillä olen myös tyhjentänyt!), laatikot hyllyille ja kukkaruukut sisäkkäin pinoon jne. Tuo urakka vaatii ehkä vähän lämpimämmän sään kuin nyt vallitsevan +4 ja tihkusade…

Toukokuuhun osuu myös yksi lempitapahtumistani, nimittäin Euroviisut. Vuonna 2020 ne koronan vuoksi jouduttiin perumaan. Semifinaali 1 oli nyt tiistaina 18. päivä, semifinaali 2 torstaina 20. päivä ja finaali oli lauantaina 22.5.2021. Suomen Blind channel sai kolmanneksi eniten yleisöääniä! Sijoittui kuudenneksi, hieno juttu!

Omia suosikkejani tällä kertaa olivat Ukrainan Go_A viisulla Shum ja Moldovan ihana Natalia Gordienko viisulla Sugar. Kaksi todella erityypistä esitystä, molemmat pääsivät siis finaaliin. Natalian laulun lopussa oleva pitkä aa on pisin koskaan Euroviisuissa esitetty (kesto on kuulema 17 sekuntia ja se on myös tarkistettu että oli sen myös lavaesityksessä. Itse en tätä kellottanut).

Nyt kun viisuja seuraamattomat miettivät kuka voitti, niin sepä oli Italia, joka on voittanut viimeksi vuonna 1990. Toiseksi tuli Ranska, jolla oli tänä vuonna niin hyvä viisu, että minäkään en lähtenyt jääkaapille, vaikka en pidä ranskan kielestä.

Tänään kävi vielä hassu juttu joka on pakko jakaa, revin nimittäin pieruverkkarini. Olin aikeissa alkaa paikkaamaan pientä reikää puntista, istahdin sohvalle ja kurotin ompelutarvikkeisiin, niin pöksyistä kuului ”ruuutsss” ja repesivät haaroista. Voi elämä, sanon vaan! Katsoin sitten pöksyjä tarkemmin, niin ovat niin ohueksi kuluneet, ettei kannata paikata. Lahkeista saa vielä leikattua resoria ja vuorituksia vaikka lapasiin, joita kuitenkin talvella tulee neulottua.

Kierrätys kunniaan kuten ennenkin, ja maailma pelastuu kuten Ekomies sanoi 90-luvulla,

Toisilla reppee levikset, toisilla pieruverkkarit.
Lue artikkeli

Lettupäivä

Täällä sataa lunta. Se on sellainen se kevät Kainuussa. Autossakin on vielä talvirenkaat, ja niin on muuten osalla naapureistakin, vakoilin parkkipaikalla, kun mietin että pitäisi vaihto niille tilata. Katsotaan uudestaan sitten toukokuun puolella…

https://youtu.be/40xatsC-3DQ

Paistoin lauantaina illalla ison kasan lättyjä. Minulla ei ollut maitoa eikä kananmunia, en tykkää muutenkaan käyttää kananamunia mihinkään. Onneksi letut onnistuvat hyvin ilman niitäkin, tämä resepti on siis helposti muutettavissa myös vegaaniseksi:

Lätyt eli letut ilman kananmunaa
9 dl nestettä
8 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 tl suolaa
Nokare sulatettua voita/margariinia tai loraus öljyä
Sekoita kaikki ja anna taikinan turvota vähintään 30min. Letuista tulee paksuja.

Tällä kertaa sovelsin reseptiä niin, että laitoin 6dl vehnäjäuhoja ja 2dl grahamjauhoja. Noin 7 dl vettä ja vajaa pari dl ruokakermaa. Margariinia naapaisin mukaan ehkä lusikallisen ja sen annoin sulaa lämpimässä vedessä mihin sekoitin muut aineet.

Jos taikina tuntuu liian paksulta niin sitten vaan lisäten siihen nestettä. Saman ohjeen voi muuttaa myös pannukakuksi ja kokeilla vaihtaa pari dl jauhoista esim. ruishiutaleisiin (tai kaura-). Jättämällä sokerit pois voi tehdä suolaiseenkin pupellukseen kelpaavia lättyjä.

Kyllä oli kanelisokerin kanssa hyvää (mansikkahillo oli loppu). Söin muutaman myös kaverilta saadun omenasoseen kanssa, mutta omenoille allergisena sitä ei voi maistella kuin tosi pieniä määriä, joten siksi yleensä mansikkahilloa, tai lettuhilloa, missä on muitakin marjoja.

En ole jaksanut seurata taas mitään uutisointeja, ei tietoa maailman koronatilanteesta. Koitan täällä omassa kuplassani pysyä, vaikka onhan sitä meidänkin kylällä koronaa ollut, että ei tämä ihan sentään tartuntavapaa paikka ole.

Mutta tehkäähän lettuja lättyjä ja nauttikaa keväästä kun voitte.

Ihan herkkusuunapäänä
Lue artikkeli

Karanteenipäiväkirjat 1-vee!

Pileet! Juhlintaa, juhlajuomaa, herkkuja, onnitteluja, kermakakku!

Karanteenipäiväkirjat vietti yksivuotisjuhliaan 19.3.2021. Sovittiin, että kilistellään tahoillamme sen kunniaksi, mutta itselleni iski laiskuus ja kilistelin ihan vaan teellä enkä ottanut hienoja kilistelykuvia (tätä varten kävin limun ostamassa jopa). Minde vähän uusi blogimme ilmettä juhlan kunniaksi.

Otin allaolevan kuvan katsoessani työpaikan KickOff bileitä netistä, näin etätyön aikaan on myös etähuvit. Koitin virittää katselut television kautta, mutta en saanut sähköpostiin tullutta linkkiä aukeamaan, joten avasin sitten työkoneen ja pönötin tuolilla neuloen, kuunnellen ja katsellen. Iltaan mahtui uuden brändin julkaisu, toimipaikkaesittelyt (oli muuten tosi hienoja tehty!) joiden tekemiseen myös itse osallistuin kuvin, ja illan päätteeksi oli vielä standuppia. Koko homma kesti reilu puolitoista tuntia, ihan siedettävä aika istua siis. Minulla on alkanut taas alaselkä kiukuttelemaan joka ilmenee paitsi jäykkyytenä ja kipuna, myös hermojen pistelyjä jaloissa ja että se on ärsyttävää! Siispä vaan jumppaa, jumppaa, venyttelyä ja hierontaa. Onneksi nyt kevään tullessa ja valoisuuden lisäännyttyä on myös ollut motivaatiota jumppailla ja venytellä.

Perjantai-illan huumaa.

Posti on julkaissut ihania uusia postimerkkejä, joissa seikkailevat siili ja orava. Ihanaa kun kerrankin oli postitettavaa! Olen pistänyt noin 300 kirjettä postiin erään hyväntekeväisyystempauksen tiimoilta. Ei siitä sen enempää, mutta onneksi oli näin kivoja merkkejä millä sai kirjeet lähetellä.

2021 postimerkkiuutuuksia.

Ei tässä siis nyt ihmeempiä, elämä jatkuu ja rokotusvuoroa ootellessa. Niin ja tietysti tässä ootellaan kesälomalistojen julkaisua jo, kun lomat piti toivoa helmikuun loppuun mennessä. Vähän myös multasormia jo kutkuttelee, jos kuitenkin laittaisi kukkia itämään, sain kahdelta kaveriltakin vaikka mitä siemeniä että saisin laittaa kukkapenkkiä kesäksi. Meinasin etten vaivaudu, mutta näinköhän kuitenkin käy, että pitää alkaa kaivamaan pieniä ruukkuja ja taimimultaa varastosta…

Oman elämänsä multasankari
Lue artikkeli