On kuuma. Ihan helvetin kuuma. Siis aivan liian KUUMA. Ja tätä pitäisi jatkua vielä viikon verran? Ei käy, sanon minä. Mihin voi valittaa?!
Hellettä kohtaan inhoa puhkuen ajattelin, että voisi tehdä jäälautalla retken Nebraskaan. Fiksuimmat huomaavat tässä vaiheessa pienen ongelman asiassa- Nebraska kun on keskellä mannerta. Olisikohan Alaska parempi kohde? Tai samantien etelänapa…
Näin kuumalla ei juuri voi muuta tehdä, kuin istua tököttää tuulettimen edessä ja suorittaa koirien kanssa pakolliset ulkoilut. Olenkin innostunut taas lukemisesta, nappasin paikallisesta kirjastosta scifihyllystä lukemista mukaan. Kirja on vuodelta 1992 ja sen välistä löytyi vielä eräpäiväkortti! En kestä miten ihanaa. Kirjassa oli paljon hyviä novelleja, suosittelen! Olen tuosta paikallisesta kirjastosta lainannut myös sellaisia kirjoja, joissa tuossa kortissa on vielä päivämäärätkin. Voi että, melkoista historian havinaa.
Kuumalla menee myös juotavaa. Kahvia, jääkahvia, jääteetä ja vissyä, vettä ja joskus limuakin. Ja mehua, paljon puolukkamehua. Kirjoittelen tätä 6.7. tiistaina, ja meillä on onneksi ollut tänään vähän vähemmän aurinkoinen päivä, pilviä on lipunut taivaalla ihan reiluissa määrin. Hyvä! Tuo paahde on jo nuuduttanut minulta pihan kukat, vaikka ovat osan päivästä varjossa.
Voisinkohan vielä jollain lauseella haukkua tätä kamalaa hellettä? Talvi, tule jo! Tai ainakin syksy. Kohta alkaa marja-aikakin, pitäisi muuten pakastimet käydä läpi ja sulattaa. Taidan tehdä vanhoista kerkistä siirappia ja jättää vain vähän käytettäväksi tarvittaessa flunssateessä aineksena, minulla on nimittäin vielä kuusenkerkkää pakastimessa reilusti. Ehkä vähän yliarvioin sen tarpeen, tänä keväänä ei tarvinnut sitä kerätä lainkaan.
