Kesälomailua syyskuussa

Osa saaliista.

Tällä Kainuulaisella alkoi sitten viimeinen kesälomaviikko tälle vuodelle. Syksy on saapunut, ruska vallitsee ja illat pimenevät, ja mikä parasta, lähimetsä kasvaa suppiksia runsaasti! Jo parin viikon ajan niitä on saanut metsästä hakea. Kuivuri hurisee parhaimmillaankin, suunnittelin jo miten ihana talvella on tehdä suppis-kasvispihvejä, suppislasagnea ja ihan perunoiden kanssa kastiketta. Näitä on pakastimessa jo kilo, valmiiksi paistettuina ja maustettuina, siitä vaan sulattaa käyttöön. Lisäksi viime yönä kuivurissa huriiteli noin 5 litraa, ja vielä pari on tällä hetkellä samassa käsittelyssä. Metsään jäi runsaasti alkuja, nyt hieman täytyy odotella että kasvavat, ja hakea sitten taas lisää.

Väriloistoa on tullut ihailtua.
Kirjaston valot.

Syksyn hämärä on siis jo saapunut, ja olemme saaneet nauttia pimeästä kylästä etenkin pilvisinä iltoina. Jostain syystä katuvalot menevät päälle vähän miten sattuu, ja välillä valoja ei ole alkuillasta, esim. kahdeksan aikaan ollut. Muutamana iltana jätin pururatakävelytkin väliin, kun sinnekään ei ollut valoja syttynyt.Olen niin kämpelö, että olisin kuitenkin tallonut kuoppaan tai kompastunut puskaan. Pururataa täällä ei juuri ylläpidetä ja se on melkoisen metsittynyt.

Purtsilta.

Koettiin myös jo ensimmäinen syysmyräkkä. Otin töihinkin päivystysvuoron, mutta myräkkä ei iskenyt niin kovin, että päivystys peruttiin yön osalta. Seuraavana aamuna arvon autoni oli verhoutunut neulasiin ja lehtiin. Katolla niitä on vieläkin, pitäisi ottaa lumiharja jo varastosta niin saisi sillä sudittua puhtaaksi. Olihan meillä jo ensilumikin, heh! Räntää satoi yhtenä päivänä ja se jäi lyhyeksi hetkeksi maahan, oli pari pakkasyötä. Nyt ollaan kuitenkin oltu ihan normaaleissa syyssään lämpötiloissa, eikä pakkanen ole uusiutunut (vielä). Kai tässä täytyy alkaa jo miettiä renkaiden vaihtoa kohta, ettei se unohdu. Jos lokakuun lopussa vaikka. Nythän ollaan jo yli syyskuun puolenvälin.. Huh miten aika lentää.

Rommiraketin koristeet.

Mikä tuuri!

Kyliltä kotoisin oleva ystäväni oli täällä käymässä, ja ommellasurautin hänen koiralleen huomioliivin. Laitoin lotonkin, kun näin hyvin kävi, että lankaa jäi tämän verran jäljelle! Jestas. Veikkaus, teillä on tilinumeroni, oottelen miljoonia… Ompelin koirille muutenkin äskettäin uusia petejä, kun sain viime talvena pari vanhaa täkkiä koirille lahjoituksena. Vanhat pedit ovat niin riekaleina, että menevät nyt ihan roskiin. Kyllä ne monta vuotta olivatkin käytössä! Yksi kangas piti pestä, ja se on vielä odottamassa seuraavaa käsityöpuuskaa. Olen myös neulonut sukkia joulumyyntiin, 9 paria on valmiina ja kolme pitäisi vielä tehdä. Sitten teen lisää vain, jos jaksan/ehdin. Toivottavasti menevät kaupaksi. Lomalle riittää tekemistä, kun pihakin pitäisi vielä siivota ja laittaa talviteloille.

Suppisaddikti
Lue artikkeli

Sadepäivä

Sadepäivää on hyvä viettää vaikkapa kirjoitellessa. Täällä tosin aihepiirit ovat hieman synkempiä kuin mitä muissa blogeissa saattaisi olla. Tai, onhan tässä jo jotain valoa tunnelin päässä – kait. Koronaluvut ovat joka tapauksessa ihan hirveitä tällä hetkellä. Tänäänkin on ilmoitettu 866 uutta tartuntaa. Etelä-Karjalassa kolmen edellisen päivän saldo hipoo neljääkymmentä.

Etelä-Karjala on koronan leviämisvaiheessa tällä hetkellä, ja kauhulla odotan mitä tästäkin oikein kehkeytyy. Kauhulla myös seurailen kaupassakävijöitä, joilla on alkanut jotenkin unohtua tämä maskin käyttö. Meillä kyllä usein maskittomat ovat ulkomaalaisia sen enempää kansallisuuksia mainitsematta. Paikkakuntalaiset ovat kylläkin tämän tiedostaneet. Ei ihme jos vastakkainasettelua alkaa ilmaantua eri ihmisryhmien välille. Meistä vain vaikuttaa siltä, ettei tämä porukka välitä meidän turvallisuudesta pätkääkään. Mut, se siitä!

Olen ajatellut, että sadepäivät voisi pitää sellaisina kodinhuoltopäivinä. Tämä ei kylläkään ole valitettavasti ihan niin loistavasti toteutunut kuin olisi voinut odottaa. Ei niitä roskiakaan ole kiva viedä ulos kaatosateessa! Puhumattakaan, että ne pitäisi jossain tuolla jätteidenlajittelupaikoissa myös lajitella omiin astioihinsa kun sade piiskaa niskaa. Ei tule tapahtumaan! Pitää kait muuttaa hieman ajatusmaailmaa siivoilun suhteen. Sain onneksi imuroitua pari päivää sitten pahimmat hiekat lattioilta pois.

Imuroitavista hiekoista puheen ollen… minulle tuli kissa-vanhus heinäkuun lopussa. Adoptoin paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä 10-vuotiaan Urho-kissan. Hän on aivan ihana tapaus. En sen enempää ala kirjotella tänne hänestä, mutta kuvan laitan. Tästä on nyt kolme viikkoa kun Urho tuli minulle, ja aika on kulunut lähinnä kissaan tutustumisessa ja sen ympärille kehkeytyneestä toiminnasta. Sadepäivät ovat kuluneet kissan kanssa touhuamiseen. Voit lukea kissasta enemmän vaikkapa täältä.

Kävin ottamassa itselleni kakkospiikin viime perjantaina. Toimenpide ei sinänsä sattunut, mutta voi hemmetti kun tuli pistokohta kipeäksi! Ensimmäisessä piikissä ei ollut mitään, mutta tämä toinen aiheutti sitten myös kuumetta ja tosiaankin olkapää oli todella kipeä useamman päivän. Loikoilin siis useamman päivän. Ei tuo nyt sinänsä mitään haitannut olla kotosalla kun melkein joka päivä satoi vettä. Pidin myös seuraa korona-altistuksen vuoksi karanteeniin joutuneelle serkulleni, puhelimitse tietenkin. Sielläpä olikin sitten vähän kaikenlaista tapahtumaa… serkkuni asuu Uudenmaan alueella.

Nyt on jotenkin niin hidas päivä menossa, että parempi lopetella tämä kirjoittelu tähän. Sade myös taukosi hetkeksi, niin saa vietyä jotain pois heitettäviä tavaroita roskikseen. Pysykää terveinä hyvät ihmiset, ja koitetaan vielä jaksaa tätä koronahömpötystä hetken. Minä lähden hakemaan isäni keräämät ja pilkkomat omenat ja teen niistä sadepäivän kunniaksi hilloa!

Lue artikkeli

Kesäloma koronan varjossa

Meikäläisellä on palkkatöistä kahden viikon loma. On siis toinen lomapäiväni, kun kirjoitan tätä. Kyllä loma tuntuu lomalta, kun on töitä.

Nyt alkaa jo hiljalleen täälläkin ärsyttää, kun korona aina vaan jyllää. Olisin halunnut lähteä Mäntän kuvataideviikoille katsomaan taidetta, erityisesti kun siellä on Banksyn näyttely Serlachius museossa. Mutta en taida uskaltaa, kaiken lisäksi näyttely on loppuunmyyty museon sivujen mukaan viikonlopuilta. Olisin ajoittanut menoni juuri viikonloppuun. Näyttelyyn on maksuton pääsy, mutta sinne on varattavissa nettisivujen kautta paikkavaraus jotta sitä pääsee katsomaan, näyttely on avoinna elokuun loppuun. Noh, täytyy etsiä jotain paikallista taidetta täältä Kainuusta ja käydä katsomassa sitä korvikkeeksi.

Ylen uutisia koitin koronasta lukea, Kainuu on siirtynyt leviämisvaiheeseen. Sellaista sitten, pysyn kotona paitsi jos pitää käydä kaupassa… Saan elokuun lopulla myös sen toisen koronarokotteen.

Ei täällä kotona tekeminen lopu, minulla on peräti kolme verhonkangsta joista pitäisi taikoa verhoja. Yhden noista kankaista olen ostanut heti samana keväänä, kun tähän muutin, eli kolme vuotta sitten. Aivan täysin unohdin sen olemassaolon!

Tässä yksi kankaista, tämä on Ikean kangasta.

Tarkoitus olisi tehdä kaksi pitkää verhoa, kaksi lyhempää niin että jäävät patterin yläpuolelle (talveksi, punatulkkukuvioita) ja sitten tuosta kuvan kankaasta kappa ja katsoa mihin se loppu riittää. Vaikka koirien pedinpäällisiksi laittaa. Vaikka siihen tarkoitukseen tuollainen vaaleapohjainen ei ole kovin hyvä valinta. Halvalla sain, niin otin talteen.

Myöskin keittiössä olen myllännyt ja se operaatio jatkuu vielä. Olen muutamaan käytössä olevaa kippoa ja lasia lukuunottamatta pessyt kahden päivän aikana jokaikisen astian, mitä omistan. Meillä oli nimittäin pari viikkoa sitten ikävä ötökkäinvaasio, pieniä valkoisia pirulaisia koko keittiö täynnä! En tiedä mitä olivat, mutta isoimmatkin alle millin kokoisia, lainasin naapurilta luupin että sain katsottua tarkemmin. Ilmeisesti olivat jotain siiroja, ja mistä tulivat, on arvoitus. Ja mihin menivät, ilmeisesti hyvä siivous ja etikalla pyyhkiminen lopulta auttoi. Siirat viihtyvät kosteassa ja lahossa puussa. Eli olettaisin, että jossain on joku näkymätön ongelma. Kunhan ei tule uudestaan! Sitten alan ehkä jo itkemään, kun en jaksa tätä operaatiota ihan heti toistaa. Varmuuden vuoksi heitin kaikki avoimet ruokapakkaukset kuivakaapeista menemään, että sylettää ruuan ja rahan haaskuu. Ihan niin hyvät tulot ei tällaisella köyhyysrajan alapuolella eläjällä ole, että tämä ei lompakossa tuntuisi. Mietin samalla, olisiko jotain astioita mistä voisin luopua, mutta kyllä noita suurinta osaa tulee käytettyä. Joitain kahvikuppeja/mukeja on ylimääräisenä.

Astioiden kuivumista odotellessa aloitin myös vähän muiden kaappien läpikäyntiä ja järjestelyä. Sainkin kokoon jo pussillisen tavaraa, jotka koitan ensin myydä tai vaihtaa muuhun, ja jos eivät mene kaupaksi, vielä sitten paikalliseen kierrätyskeskukseen niin menevät sitä kautta hyödyksi. Löysin jopa 12 avaamatonta pakettia sukkahousuja ja legginsejä! En enää varmaankaan palaa jakkupukutyöhän (ja jos palaan, voin ehkä hankkia uusia), joten laitoin nämäkin faceen myyntiin. Osa menikin heti kaupaksi! Täytyy vielä jatkaa vaatekkaappien läpikäyntiä.

Loma on siis kiva ja suunnittelen myös marjastamista, jos vaan tulisi pari kuivaa päivää, kun nyt onkin vähän kosteammat kelit. Vaan ei haittaa sinänsä, kun sisälläkin tätä työmaata tässä nyt riittää.

Lomafiiliksissä
Lue artikkeli

Tulevatko rajoitukset takaisin?

Meillä Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä jännät paikat, kun saattaa olla, että rajoitukset tulevat takaisin voimaan, tai ainakin osa niistä! Noh, siitä nyt ovat kaikki saaneet lukea lehdistä ja katsella uutisista, että jalkapallokisoista tulleilla turisteilla oli ollut koronatartuntoja ties kuinka monella. Osa ei noudattanut karanteenisuosituksia ja niin edelleen. Turha on inistä tässä vaiheessa kun paskat on jo housussa. Vituttaa silti suoraan sanottuna, vähän niinku toistenkin puolesta! Itselläni on aika paljon tuttuja esimerkiksi ravintola-alalla, joita rajoitukset kurittavat todella rajusti.

Kesä on lähtenyt niin kivasti käyntiin kun on ollut ihanan kesäiset kelitkin, tai hyvin lämmintä. Eiköhän tämä jalkapalloporukka ole saanut kritiikkiä osakseen jo ihan tarpeeksi, vai voiko sitä edes määritellä mikä on tarpeeksi? Suurin osa porukasta on tietysti ottanut karanteenin tosissaan ja joku pieni osa ei. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Joka tapauksessa meidän alueen mahdolliset rajoitukset tarkistetaan uudelleen 13.7. Jännittää ihan hitoksee.

Täytyy taasen asettaa pääkoppa taas sellaiseen moodiin, että ihmisten ilmoille ei tule mennä. Tai en ole muutoinkaan missään ihmeellisemmin käynyt kuin ollut vain lähialueella, parin kilsan sisällä asuinpaikastani. Muutaman päivän päästä olisi meno kesäteatteriin tuttavan kanssa. Se on ulkotilassa. Jos siellä nyt sattuu olemaan maskipakko tai jotain vastaavaa niin se ei haittaa. Siihen on kuitenkin muutama päivä aikaa ja saattaa hyvinkin olla, että meillä on otettu rajoitukset takaisin käyttöön. (Eksoten sivu asiaan liittyen)

Tässä tulee sitten söpöysvaroitus: seuraava kuva saattaa aiheuttaa haluja hommata itselle kesäkissa.

Tätä pienokaista etsiskeltiin muutama päivä ja yö alku viikosta kun oli päässyt karkuun parvekelasien välistä. Kuva on tosin vuoden takaa, kun pikkusöpöläinen oli vielä ihan pieni. Nyt tämä neitokainen on jo sellaisessa iässä, että saattaapi olla, että läks ihan riiulle! Sekin hiukan jännittää. Katsoskellaan tilannetta mihinkä kehittyy – onkohan siellä jälkikasvua tulossa vai ei? Sitä voisi harkita sitten siitä kaverin ottamista vaikka itsellekin, tai tietysti kaksi. Harkitsen toki asiaa vaikka tämä kaunokainen olisikin ollut ihan siveästi karkureissullaan! Ihmiset kun tuppaavat ottamaan kesäkissoja, jota en kerta kaikkiaan tajua. Millainen ihminen tekee niin? Millainen ihminen ei välitä siitä, että heitä koskevat tietyt rajoitukset, jos käyvät vaikkapa ulkomailla matkoilla koronalingossa?

Kuulin sivusta erään lyhyen keskustelun, jossa toinen sanoi ääniviestitse toiselle, että ”meiltä vaadittiin koronatestiä kun olimme menossa takaisin laivalle Suomeen päin”. Mietin vain, että ihanko totta näin pääsi käymään! Eikö ihmiset ota mistään mitään selvää kun lähtevät sinne ulkomaille kuka mitäkin tekemään? Testi pitää pulittaa omasta taskusta jos lähtee lomailemaan ulkomaille. Onhan se pakko pitää pyörät pyörimässä, se on ihan selvä, mutta kenen kustannuksella se tehdään?

Eiköhän tässä ole syyllistetty ihmisiä ihan tarpeeksi tällä kertaa, niin ei muuta kun nauttimaan tästä kivasta kesäisestä kelistä! Meille oli ennustettu tälle päivälle vaivaiset +30 astetta, ja koko viikko näyttää helteiseltä. Onhan se ihan sika siistiä, että kesällä on lämmintä! Tulee tässä samalla lepäiltyäkin enemmän kun ei jaksa tohottaa joka suuntaan.

Niin, ja minulla ei edelleen ole tartuntaa. Pysykää terveinä ihmiset ja noudattakaa rajoituksia!

Lue artikkeli

Jäälautalla Nebraskaan ja muita aivan älyttömiä lauseita

On kuuma. Ihan helvetin kuuma. Siis aivan liian KUUMA. Ja tätä pitäisi jatkua vielä viikon verran? Ei käy, sanon minä. Mihin voi valittaa?!

Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen ennusteesta.
Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen ennusteista.

Hellettä kohtaan inhoa puhkuen ajattelin, että voisi tehdä jäälautalla retken Nebraskaan. Fiksuimmat huomaavat tässä vaiheessa pienen ongelman asiassa- Nebraska kun on keskellä mannerta. Olisikohan Alaska parempi kohde? Tai samantien etelänapa…

Näin kuumalla ei juuri voi muuta tehdä, kuin istua tököttää tuulettimen edessä ja suorittaa koirien kanssa pakolliset ulkoilut. Olenkin innostunut taas lukemisesta, nappasin paikallisesta kirjastosta scifihyllystä lukemista mukaan. Kirja on vuodelta 1992 ja sen välistä löytyi vielä eräpäiväkortti! En kestä miten ihanaa. Kirjassa oli paljon hyviä novelleja, suosittelen! Olen tuosta paikallisesta kirjastosta lainannut myös sellaisia kirjoja, joissa tuossa kortissa on vielä päivämäärätkin. Voi että, melkoista historian havinaa.

Kuumalla menee myös juotavaa. Kahvia, jääkahvia, jääteetä ja vissyä, vettä ja joskus limuakin. Ja mehua, paljon puolukkamehua. Kirjoittelen tätä 6.7. tiistaina, ja meillä on onneksi ollut tänään vähän vähemmän aurinkoinen päivä, pilviä on lipunut taivaalla ihan reiluissa määrin. Hyvä! Tuo paahde on jo nuuduttanut minulta pihan kukat, vaikka ovat osan päivästä varjossa.

Mmmmm, kylmää jääteetä ja jääpaloja rouskuteltavaksi!
Männäviikolla piti kiirettä, ja moikkailin aamukahviani 11h työpäivän päätteeksi.

Voisinkohan vielä jollain lauseella haukkua tätä kamalaa hellettä? Talvi, tule jo! Tai ainakin syksy. Kohta alkaa marja-aikakin, pitäisi muuten pakastimet käydä läpi ja sulattaa. Taidan tehdä vanhoista kerkistä siirappia ja jättää vain vähän käytettäväksi tarvittaessa flunssateessä aineksena, minulla on nimittäin vielä kuusenkerkkää pakastimessa reilusti. Ehkä vähän yliarvioin sen tarpeen, tänä keväänä ei tarvinnut sitä kerätä lainkaan.

Helle pehmittää pään ja tappaa luovuuden.
Lue artikkeli