Päätin tehdä jotain hyödyllistä, vallitseehan kotonani ainainen kaaos. Työpöydän tavarat alkavat muodostaa jo kokonaisuuden, jossa voidaan puhua vuosikerrostumista. Mitä alemmas kaivaa, sitä enemmän yllättyy.
Joten jätin työpöydän siivoamisen toiseen kertaan.
Nurkissa näyttää olevan irtokarvaa ja pölyä, no se ongelma ratkesi vanhanaikaisella ”verhot eteen niin auringon valo ei paljasta” -kikalla.
Kaikista epäolennaisista asioista päätin sitten tarttua keittiön kaappien siivoukseen ja järjestelyyn. Ne eivät sellaista olisi kaivanneet, mutta tulipahan tehtyä! Ai että ja nyt voi laiskotella loppupäivän.
Kaapissani on ihan mukava kotivara tai kuten kutsun sitä itse, ihan normaali tilanne ruuan suhteen. Olen aina tehnyt niin, että haen kerran kuukaudessa kaapin täyteen (yleensä palkkapäivänä) ja hankin tuoreet sitten tarpeen mukaan. Kaapissa pyörii jopa yksinäinen tonnikalapurkki, jonka sain ystävältä. En niin hirveästi välitä tonnikalasta, mutta toki sitä syö jos muuta ei ole. Uusi ihastukseni ovat Vegesunin Chili con herne purkkiruuat. Syön tuosta purkista kolme ateriaa, suosikkini on yhdistää tuo valmiste täysjyväspagettiin. Se käy myös lämpimiin voileipiin, tortillatäytteeksi tai perunoiden kanssa syötäväksi. Miten ihana keksintö.
Kidneypavut ovat myös herkkuani. Niitäkin löytyy kuvasta purkissa, ja itseasiassa niitä oli myös kuivattuina versioina tuon purkin takana. Uutuus tässä kaapin sisällössä ovat spelttimurot. En pidä veteliksi muuttuvista riisi- tai maissimuroista, joten päätin rohkeasti kokeilla spelttimuroja. On muuten hyviä! Aamujugurtin kanssa herkkua. Maidostakaan en tykkää, joten murot syön mehukeiton tai jugurtin kanssa.
Kyllä näistä muutamat ateriat puuhaa, mutta on kyllä pakko piipahtaa kaupassa hakemassa sitä jugurttia huomenissa.
Ruokakaappiaan tutkiskellen ja edelleen terveenä,
