Tekipä kesän

Kylläpä on mennyt puoli vuotta nopeasti. Tai ainakin viisi kuukautta, kun nyt vasta kuitenkin tätä kesäkuuta aloitellaan. Jumankavita, juhannukseen on enää pari viikkoa. Olin sopimassa menoja juhannusaatolle ja toivoin töistä sille päivää lyhennettyä vuoroa. Mahtoi pomoa naurattaa, kun vastasi mulle, että meillä se on vapaapäivä. Katsoin sitten kalenteria vähän tarkemmin…

On tullut neulottua ihan urakalla, ihanista ohuista langoista värikkäitä sukkia. Kuvassa muutama valmis pari. Töissä sentään en ole enää pitänyt villasukkia jalassa, vaikka siellä onkin melko tehokas ilmastointi. Ei tule kuuma vaikka pitää hupparia tai neuletakkia päällä. Se on semmoinen shokki sitten kun lähtee, ei tarvitse takkia, ei. Tänäkin aamuna vedin ihan kotoa lähtiessä takin päälle lähtiessä ja hiki oli jo tuossa omalla parkkipaikalla. Kai se on uskottava, että tosiaan kesä on tullut.

Villasukkia voi aina neuloa, onpa kesä eli ei.

Innostuin puuhastelemaan pihallakin vähän ja istuttelin yrttejä ruukkuihin. Piha on myös nyt haravoitu ja reilussa viikossa ensimmäiset yrtit on itäneetkin. Nyt kun malttaisin vaan pitää ne hengissä. Löysin kaapista vielä pussillisen mintun siemeniä ja täytyy vielä ne laittaa johonkin. Minttu on niin hyvää! Viime kesänä hankin vihdoin kasvikuivurinkin, niin saan sitten säilöttyä kaiken asiamukaisesti. Ostin myös pari jääpalakennoa, niin saa niihin tehtyä yrittihaketta pakkaseen ja sieltä näppärästi nakattua sitten kokkailuihin. Horsman alkujakin olen jo bongannut ja täytyy tässä aktivoitua ja käydä niitä keräämässä joku päivä. Etenkin näin palkkapäivää odotellessa sopii hyvin täydentää ruokapöytää ilmaisilla vihreillä.

Kesä.

Pihlajan ja koivun silmut jäivät keräämättä kun kesä tuli niin vauhdilla. Pakastinta tonkiessani löysin kyllä vielä yhden pussillisen nuoria koivunsilmuja viime keväältä, että jos käyttöaste on tämä niin ei haittaa että jäivät nyt keräämättä. Olisin kuitenkin halunnut kokeilla tehdä viimeisistä mansikoista ja pihlajan silmuista piirakkaa, mutta tuleehan se ensi kevätkin. Pihlajan silmuissa on mantelinen maku, ja mantelille allergisena on kiva saada sitäkin joskus maisteltua.

Harjoittelija Jalonen ja Tero iltavuoron kaffetauolla.

Töissä alkoivat sitten iltavuorot näin kesää vasten. Onneksi ei kuitenkaan tarvitse olla myöhään, viimeistään kahdeksan aikaan pääsee kotio. Ekan iltavuoron kunniaksi ostin suklaata viime viikolla, jota nautimme yhdessä dinojen kanssa, kahvin kera tietenkin.

Koronavapaana kirjoitteli

You may also like