Minde: patalappuinen viikko

Sunnuntailounas. Oli nimitäin äitienpäivä. Meillä on perinteenä ollut, että käyn aina syömässä vanhemmillani äitienpäivänä. Mietinkin asiaa pitkään tämän vuoden kohdalta, että uskaltaako sinne heille mennä käymään, mutta tulin siihen tulokseen, että käyn. Ampukaa alas jos haluatte. Kävimme vanhempieni kanssa asiasta useampaan otteeseen keskustelua. Oletettavasti minulla ei siis ole tartuntaa eikä heilläkään. Meillä täällä Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä todella vähän korona-tartuntoja loppupeleissä. Hyvä niin. Halusin myös valmistaa vanhemmilleni aterian ettei äitini tarvitsisi aina tehdä äitienpäivänä ruokaa. Pöytä on siis katettu: lihapullia, perunamuusia ja herkkusienikastiketta.

Seuraavaksi muuten ei ollut käsityöprojektina norjalainen villapaita vaikka kuinka olisin halunnut… en aina tajua mistä näitä päähänpistoja oikein tulee, mutta päätin, että virkkaan parit patalaput kun ”ne ovat niin helppoja”. En ollut aikaisemmin virkannut yhtään patalappua. Surffasin netistä kivan ohjeen jota aloin työstää. Pohjaruudukko oli ihan helppo ja yksinkertainen, mutta sitten kun piti tehdä se ”toinen puoli”. Tuota noin… ei niitä asioita tosta vaan selitetä sanoin, vaan niihin pitää löytää jonkun sortin kuvat tai video! Onneksi löysin havainnollistavan kuvan, eikä tarvinnut heittää läppäriä parvekkeelta alas. Sen verran pitkään pyörittelin patalapunalkua näpeissäni, että meinas mennä hermot. Mutta, sitte ku sen hoksas, niin sittehä se oliki iha heleppoo 🙂

Sit ei muuta kun patalappuja tekemään! Lankoja nimittäin löytyy… Tässä olisi oiva keino päästä jämälangoista eroon. Kuha en nyt vaa purkais niitä patalappuja sitte mitä oon justiinsa tehnyt – olkoon ne kuinka hirveen näköisiä tai eivät! Ja mihinkä ne sitten laittaisi, kun ei itse tarvitse kaikkia. Toki patalaput voivat olla säilytyksessä miltei missä vaan, ei siis tarvitse olla esillä. Sillä verukkeella ne voivat näyttää melkein miltä vaan, kunhan ajavat asiansa.

Muutaman päivän jälkeen, perkele…

Käsitöiden tekeminen on minulle terapiaa. Tiedän etten ole ainut. Käsitöitä tehdessä tulee aina ”kelattua” kaikkia asioita. Maailman meno on minua ahdistanut näidenkin tekemisen aikana. On esimerkiksi kaveri, joka on huonossa kunnossa, eikä häneen saa mitään kontaktia. Asia rassaa jatkuvasti mieltäni todella paljon… kunpa hän tokenisi pian. Muutenkin on jotenkin niin yksinäistä, ettei oikein enää osaa olla ehkes niidenkään ihmisten kanssa mitenkään, kenenkä kanssa vielä on jollain tavoin puheväleissä – toki puhelimitse. Sosiaaliset suhteet ovat miltei nollassa. Facebookissa on sellainen viestitulva, ettei sitä pysty lukemaan, saatikka seuraamaan millään tavoin. Ei oma listani nyt niin pitkä ole, mutta kuitenkin. Asia, minkä olen laittanut merkille myös, että nyt tehdään muuten ruokaa! Itsekin olen kunnostautunut valmistamaan sellaisia ruokia, joiden eteen joutuu näkemään pikkasen enemmän vaivaa. Lempigrillini on nyt sellaiseen aikaan suljettuna koronan takia (asiakkaiden puute), että pahimpaan vieroitusoireisiin täytyy tehdä itse jonkun sortin purilaisia kotona. Tässä nyhtökanahampurilainen.

Sunnuntai: päivä meni lähinnä kävellessä eestaas kämpässä ja laitoin milloin mitäkin paikkaa kuntoon. Patalappujen tekemisen lomassa järjestelin taimia hieman järkevämpään paikkaan keittiössäni, jotta kulkeminen jääkaapille helpottuisi. Kämpässäni talven majaillut hämähäkkikin ”pääsi” varovaisella käsittelyllä vihdoinkin ulos… se oli tehnyt melkoiset seitit keittiöikkunan ylälaidoille katonrajaan. Kunnon hamstraaja! Oli nimittäin verkoissa kukkakärpäsiä oikein urakalla, vaikka olin itsekin niitä yrittänyt, kauniisti sanottuna ”hävittää”. Noh, hämähäkki pääsi takaisin luontoon, jos löytäisi vaikka sieltä itelleen kumppanin! Tuskin ne tänne minulle kyläilemään tulee kuitenkaan… toivottavasti ei.

Suomen suosikki LIVE-ohjelma on seurata norppaa! Onneksi se on näyttäytynyt toisinaan kivellä. Tänään katselin norppa-liveä tovin, ja huomasin, että paikalla olikin kaksi norppaa. Ne muuten tappelivat! Katsoin videota kännykästäni niin en saanut asiasta otettua mitään kuvankaappausta. Kuvan korvaa astianpesukoneesta otettu kuva, jossa tiskiharja ja purkinkansi ovat tapelleet pesun aikana. Molemmat selvisivät pesusta ja tappelusta vaurioitta – norpista ei havaintoa.

Että, eiköhän tämä ollut tässä tällä kertaa. Hyviä vointeja kaikille ja be safe, stay home – still!

Saatat pitää myös näistä