Kainuu, tuo viimeinen korpimaa.. Eipäs vaan viimeinen maamme kolkka, jossa ei vielä ole todettu koronatartuntoja. Eiköhän se virus täällä kuitenkin jo jyllää, kun kaikkia ei testata, ei voida olla varmoja. Osalle se tulee kuitenkin niin lievänä, että eivät välttämättä tajua sitä saaneensa, vaan kuvittelevat tavallista rajummaksi flunssaksi. Mutta ei siitä sen enempää. Koronasta kirjoitetaan ihan tarpeeksi uutisissa, katso vaikka Ylen sivuilta jos et usko.
Karanteni ei ole vaikuttanut päivittäiseen elämääni juuri mitenkään. Käyn edelleen kodin ulkopuolella töissä, en työskentele niillä aloilla, jotka lasketaan kriittisiksi ja josta ei saa jäädä kotiin karanteeneilemaan. Teen toimistotyötä, jossa en kohtaa asiakkaita. Osa meistä on siirtynyt etätöihin, mutta itse käyn vielä toimistolla ja ajattelin käydä niin kauan, kuin se on mahdollista. Työpaikallani valmistaudutaan kyllä siihen, että tarvittaessa koko henkilöstö työskentelee etätyönä. Toivottavasti siihen ei kuitenkaan tarvitsisi mennä.
Tykkään autoilusta, vaikka kaltaiselleni viherpiipertäjälle (käytän tätä nimikettä itsestäni ylpeänä) tuleekin huono omatunto ympäristön puolesta. Kuitenkaan minua ei ole tehty kaupunkiasujaksi, joten tarvitsen auton päästäkseni peräkyliltä töihin ja kauppaan. Hankin joitain vuosia sitten heikkolaatuisen ns. kojelautakameran, josta kyllä heti alussa hajosi imukuppikiinnitys, joten nykyään roikottelen sitä pelkääjän puolen kauhukahvasta. Asuinseudullani liikkuu paljon hirviä, joten käytän kameraa ihan sen vuoksi. Ja on jotenkin hypnoottista katsella näitä videoita. Yleensä vain tyhjennän tuon kortin säännöllisin väliajoin, mutta nyt innostuin tekemään vähän koostetta. Karanteenin alkamisen jälkeen liikenne on huomattavasti hiljentynyt.
Joten alla 8 minuuttia ja rapiat päälle autoilua, ilman mitään sen suurempaa tarkoitusta.
Kirjoitti Aplari, edelleen terveenä.
