Korona siellä ja korona täällä, minä en jaksa enää! AAARGH!!! Olisipas kiva käydä kaupassa ilman että tarvitsee pelätä tuovansa sen viruksen kotiin. Nimimerkillä riskiryhmäläinen. Muuten tämä ns. eristäytyminen ei ota pattiin, kun olen hyvin eristäytynyt ihminen jo muutenkin. Mutta en voi halutessani ostaa esimerkiksi kaupan salaattibaarista töihin evästä, ja sekös potuttaa. Itseasiassa vähän ihmettelin, että näitä salaattibaareja ja irtosämpyläkaukaloita vielä kaupoissa on tällaisena aikana.
Syönpä siis lisää jugurttia ja spelttimuroja.
En olisi minä jos en repisi huumoria tästä tilanteesta. Sitä tarvitaan, ettei meno mene liian vakavaksi. Hymähtelinpä hetken ajatukselle, että koronaviruksen nimi olisikin korollavirus. Aina kun näkisi korollan liikenteessä, voisi veistää jonkin puujalkavitsin asiasta. Vaan kävisiköhän tuo tylsäksi hetken kuluttua varmaankin. Vaikka eipä ne kuhajututkaan tunnu vanhenevan, muistatteko vielä? On siitäkin jo meemi tehty, Corona kaatuu, kuha muistaa pestä kädet tai jotain sinnepäin.
Kuitenkaan en nyt tähän sitten keksi mitään korona-korolla vitsiä, vaikka ajatus oli mielestäni niin erinomaisen hauska.
Nyt ei irtoa enempää, kirjoitteli tietääkseen edelleen terve
