Onpa hassu maanantai, kun on arkipyhävapaa. Maanantaille tyypilliseen tapaan kaaos koittaa kuitenkin kurkkia nurkan takaa ja heräsin aamulla siihen, että koira oksentaa. Onneksi ei oksentanut kuitenkaan matolle kuin muutaman tipan, on nimittäin uusi matto lattiassa. Ostin tämän kun halvalla sain, ehehehee. Oli poistokorissa tarjouksessa, ja vaikka ei ihan sen värinen kun haluaisin, niin nappasin mukaan. Oikeastaan en kyllä tiedä minkä värisen maton sitten oikeasti haluaisin, kotonani on aina vallinnut iloinen sillisalaatti sisustuksen suhteen.
Uusi matto vielä puhtaana.
Auto ei niin puhtaana kauppareissun jälkeen.
Tämän kuvan otin eräänä aamuna ennen pääsiäistä. Hauskoja jääpuikkoja.
Pääsiäinen on mennyt herkutellessa. En ole syönyt mitään pääsiäisruokia tai muuten suunnitellusta poikkeavaa, mutta innostuin juomaan pari kupillista kaakaota viikonlopun aikana. Pashaakaan en sitten jaksanut tehdä vaan tein vain hedelmärahkaa mandariineista ja persikoista. Ihan hyvää sekin, vaikka ihmettelinkin jonkin aikaa, miksi olen ylipäätään ikinä ostanut purkitettuja mandariineja kaupasta. Ja miksi peräti kaksi purkkia? Olen varmaan hankkinut ne jotain tiettyä ajatellen, joka on sitten unohtunut, ja jossain vaiheessa olen mennyt ja ostanut toisen purkin kun olen unohtanut jo ostaneeni yhden. No, nyt kaapissa on vielä yksi purkki näitä ihmeitä, onneksi säilyvät pitkään, joten ei kiirettä keksiä niille käyttöä. Ehkä kesällä voisi tehdä vaikka kakun tai jotain mihin ne voisi tunkea.
Silmukointia
Päätin kokeilla silmukointia pitkästä aikaa. Piti ihan katsoa opetusvideo juutuupista, kun en muistanut miten tätä tehtiin. Ei ole kyllä minun juttu, ajattelin että olisi nopeaa ja helppoa, ja paskat! Vinoon meni tuokin, nyt se pitää purkaa ja hauskoin juttu kaikista on, että neuloin tuon harjoitussukan niin kiireellä, että se on omaan jalkaani liian pieni. En jatkanut tuota kuviota loppuun saakka, siitä piti tulla pilkku, ajatuksena oli tehdä dalmatialaiskuviointia mutta harmaalle, kun en halua valkoisia sukkia. Nyt pitäisi päättää, puranko koko sukan vai jatkanko epämääräisesti silmukointia.
Ensi viikolla alkaa sitten varmaankin tietoja tippua niistä lomautuksista. Ehkä vähän jännittää, toisaalta ei jännitä. Saimme keskiviikkona sähköpostiin tilastotietoa, minkä verran lomautuksia on nyt tiedossa millekin toimipisteelle ja mihin toimintoihin ne painottuvat. Edelleenkään en stressaa asiasta, jos osuu kohdalle, toivon vain että saan pitää kaikki lomautukset sitten putkeen.
Perjantain ollessa pyhä, työviikko olikin vain nelipäiväinen. Sain vielä sovittu pari tuntia palkatonta vapaata ja pääsin lähtemään torstaina jo kahdelta töistä. Minulla olikin torstaina töissä mukana uusi työtoverini.
Uusi työtoverini Dino.
Ensin haimme tietenkin kupilliset kahvia.
Dino sumpilla.
Dino osoittautuikin aikamoiseksi kahvin ystäväksi, melko iso kupillinen tuollaiselle pikkukaverille.
Kahvin voimalla töiden kimppuun.
Kahvit juotuamme aloimme töihin. En tiedä mitä tuo valkoinen nöyhtä näppäimistössä on, kun se ei lähde hinkkaamalla pois. Putsaan näppiksen ja muut kosketuspinnat vähintään kerran viikossa desinfiointiliinoilla, nyttemmin useamminkin. Ja aina sitä likaa niihin liinoihin jää, eli on ihan syytäkin putsailla. Hauskasi näkyvät nuo kulumat, kuinkakohan vanha tuokin näppis on kun on noin ehtinyt kulua. Ei siitä siis mitään haittaa ole, hyvin toimii edelleen. Vaikka johtoviidakossa olisikin toivottavaa, että meillä olisi langattomat hiiret, kuulokkeet ja näppikset, niin sellaista uusiminen kuitenkin maksaa jonkin verran. Eikä toimivia vehkeitä ole mitään syytä muutenkaan vaihtaa uusiin!
Hyvää pitkää ja koronavapaata viikonloppua toivotellen,
Oletettavasti minulla ei ole tartuntaa. Päivät vierähtävät niin nopeasti nykyään ettei tajua aina edes mikä päivä on menossa. Tälle viikolle sattuu vieläpä pääsiäinen, jonka olin jostain syystä ”ohittanut” ajatuksissani. Johtuisikohan se vain ihan tästä niin sanotusta karanteenista, kun ei tule liikuttua oikein missään – kaikki päivät ovat liian samanlaisia. Lisäksi lanttu on vielä hieman juntturassa siitä parin viikon takaisesta kohtauksesta… Meillä on myös perheen parissa ollut aina tapana syödä yhdessä pääsiäisenä, ja tämä on ensimmäinen kerta kun emme ole saman pöydän ääressä. Outoa. Saatan lähteä kaupasta ostamaan itselleni uunipaistin pääsiäiseksi kun pakkasesta löytyy vielä perinteiset porkkanalaatikko ja lanttulaatikko kyytipojaksi. Kinkkua meillä ei pääsiäisenä ole, vaikka monessa kodissa onkin.
Päivä kuluukin rattoisasti kun leikkelee tolkuttoman suureksi kasvaneen kultaköynnöksen pieniin paloihin. Näitä pistokkaita sitten mukeihin juurtumaan muutamia nippuja… Iso osa menee kylläkin kompostiin – pahoittelut. ”Ei pitäisi kasvattaa muuta kun sen minkä aikoo istuttaa!”
Murto-osa pätkityistä pistokkaista.
Pääsin minä keskiviikkona kaupoilla käymään! Tai en kovinkaan monessa käynyt, parissa vaan. Akvaariofisuille piti käydä ostamassa sapuskaa paikallisesta eläintarvikeliikkestä, Norppiksesta. Samalla kaverini koiran tassukarvat trimmattiin. Kotiinmenomatkalla pysähdyttiin Tokmannissa, josta olisin halunnut ostaa kotiin saniaisia. Niitä ei kuitenkaan ollut kyseisessä kaupassa tällä kertaa, niin mukaan lähti sitten vain muutama siemenpussi… tossa on kyllä vähän omiakin viime vuodelta – Suvipihan siemenet oli Tokmannista. (firmojen mainitsemisesta ei maksettu minulle mitään)
Kun haluan sainiaisen, niin haluan saniaisen, saatana! Ei siinä auttanut muu kuin mennä seuraavaksi hortoilemaan Prismaan kukkaosastolle. Sieltä minulle sitten löytyi sanianen, tai kaksi Tämä on siis isoraunioinen, joku saniainen kuitenkin. Ei ollut ihan sitä perussaniaista (Boston Fern). Olen varannut kasveilleni suihkupaikan tuolla vessassa, jos saisin pidettyä näitä vähän paremmin hengissä käyttämällä niitä suihkussa välillä. Saniaiset tuppaavat kuivumaan kämpässäni kun on koneellinen ilmanvaihto. Edes akvaario ei anna tarpeeksi kosteutta näille.
Ostin kaksi.
Loppuilta sitten kuluikin istutuspuuhissa. Jalkoja särki niin tolkuttomasti tämän tepastelun jälkeen, että oli hyvä mennä sohvalle loikoilemaan kunnes menisin nukkumaan.
Kylvetty ruukkuihin persilijaa, sitruunamelissaa, basilijaa ja oreganoa. Keskellä timjami.
Torstaina ei oikein tapahtunut mitään ihmeellistä, siivosin lähinnä… keittiö oli pakko siivota kun istutuksista oli kaikki kamat pitkin poikin. En halua katsoa sellaista sotkua! Äiti soitti ja kysyi josko leikkaisin heidän kissansa kynnet, niin sain kyydin ja kävin leikkaamassa kynnet. Auton rattiin minulla ei ole vielä mitään asiaa, sen verran huteraa meno vielä on. Kotona kuljen ilman rollaa, se on tuolla alakerrassa edelleen, mutta se pitää olla mukana kun ulkoilen.
Mutta, ei tässä tällä kertaa muuta kuin että pysykää terveinä ja hyvää pääsiäistä!
Oletettavasti minulla ei ole tartuntaa. Olen löytänyt uuden kanavan tuubista! Tähän joku kaveri voisi varmasti todeta että ”voi perkele”, ja luulen, että itsekin totean samaa. Positiivista on tosin, että en ole ihan yhtä sekaisin kuin tuubikanavan mimmi, joka tekee videoita huonekasveistaan. Oma huonekasvihulluuteni ei ole lähelläkään tuolla tasolla… katsokaa vaikka itse, jos ette usko (PLANTERINA). Onhan se tietysti ihailtavaa, että saa kasvit noin hyvin kasvamaan ja että osaa myös sisustaa – myös kasveilla. Omat sisustusprojektit ovat aika laimeita tuohon verrattuna, mutta yritetään välillä edes jotakin.
Kun olin sairaalassa, olin unohtanut malakanlaikkuvehkani keittiön pöydälle aurinkoon. Se otti hieman siipeensä siitä ja päätin istuttaa sen uudelleen ja uuteen ruukkuun. Siinä oli myös poikanen, jonka halusin irrottaa. Ilmeisesti minulla on ollut syystä tai toisesta olevinaan tekemisen puutetta, kun päätin kuvata tämän istutusprojektin videolle, ja tehdä siitä tuubiin videon. Siitä oli aikaa kun viimeeksi videon olen tehnyt ja tämän kanssa meni uudelleenopetteluksi. Noh, sain jotain tehtyä. Ehkä se ura siitä urkenee – tai ehkä ei 😀 Pikkasen kyllä hymyilytti tämän jälkeen, mutta pitää sitä olla huvinsa kullakin.
Istuttelin muitakin huonekasveja ruukkuihin maanantaina, rönsyliljan ja tavallisen laikkuvehkan. Ryöstin malakan poikaselle ruukun nimittäin laikkuvehkalta ja siirsin sen suurempaan ruukkuun. Vielä olisi yksi laikkuvehka liian pienessä ruukussa. Siinä on vieläpä kolme vartta, eli siitä saa kolme laikkuvehkaa. JES! Maanantai hujahti tuubivideoiden ja kasvien kera. Samalla kävin kelaamaan josko laittelisin suurimpia huonekasveja uusiin, suuriin ruukkuihin. Tämä tarkottaisi sitä, että pitää käydä hakemassa takasin isot ruukut vanhemmiltani ja yksi lojui näköjään tossa pihalla talven. Onneksi sain asiaan apua ja kaupan päälle vielä rapsutella ihanaa hauvelia!
Malakanlaikkuvehkat ja saniainen.
Tiistaina tein aamupäivän töitä. Aikani katseltua olohuonetta, sain päähäni laittaa nurkkauksen uusiksi. Kävin etsimässä tavarat, joista voisin rakennella ikkunan ääreen huonekasveille tason. Ja ei kun ruuvailemaan!
Ei sattunut edes haavereita, vaikka piti käyttää useampaa työkalua. Edelleenkään en verhoja vaihtaisi, mutta ruuvaaminen sujui lähes kuin ennen… Sattumoisin sain kaivettua jostain ”varastosta” harmaantunutta vintage-lautaa. Samaa lautaa on muuallakin asunnossani, esimerkiksi peilien kehyksinä. Tällainen olkkarin nurkkaus oli ennen:
… ja tällainen jälkeen:
Löhöilytuoli/laiskanlinna pääsi nurkasta toiseen kohtaan ikkunan äärelle…
Vielä pitää hifistellä! Mut eiköhän tässä ole aikaa moiseen.
Kävin heittämässä rollarallia alkuillasta, kun piti saada pari pienempää terracottaruukkua tuleville yrttikylvöksille. Samalla pyyhkäisin ruokakauppaan. Normisti minulla menisi tällaiseen ihan kävellessäkin vain reilut puoli tuntia, mutta nyt siihen kului kuta kuinkin puolitoista tuntia, kun olin kotona. Olin aivan väsynyt kun tulin kotiin ja otin päikkärit. Mutta sitten sohvalle tuubivideoiden pariin ja oman videon tekoon. Nyt tätä kirjoittaessa kello on jo sen verran että taidan kömpiä sänkyyn. Ei tässä siis muuta kuin, että pysykää terveinä ihanat ihmiset
1.4. oli aprillipäivä, enkä halunnut uskoa kyseisenä päivänä mitään, mitä näen ja kuulen. Oletettavasti minulla ei ole tartuntaa (asia ei liity kyseiseen päivämäärään mitenkään). SOME oli täynnä huijausyrityksiä, joista jotkut olivat ihan nokkeliakin… useat menivät halpaan. Minä en huijannut ketään, eikä kukaan onnistunut huijaamaan minua. Tosin, luonto yritti huijata meitä perumalla kevään heittämällä edellisenä yönä lunta pihalle. Aamulla oli ihan talvinen keli, kun nousin sängystä. Jatkoin rollarallia kämpässä.
Askel on huteralla pohjalla ja rolla auttaa saamaan vaikka aamiaisen olohuoneeseen, jossa sen yleensä syön. Ruokapöytä keittiössä on varattuna taimien kasvatukseen tällä hetkellä, ja koko loppukevään. Saattaa olla, että jätän siihen kasvamaan tomaattia ja kurkkuakin kesäksi, tai jopa ympäri vuoden. Menin television ääreen syömään aamupalani ja mitäpä sieltä muuta tulee kuin koronauutisia. Päätin, että en katso enää muita uutisia kuin mitä YLE:ltä tulee ne suorat lähetykset ja paikallisuutiset. Onhan minulla YouTube televisiossa, mistä voin katsoa just sitä mitä olen tilannutkin! Eli kasvi- ja akvaarioaiheisia kanavia 😀
Sain vielä alkuillasta inspiraation käsitellä ennen sairaalaan joutumista hankkimani perunat, koska potut tulivat melkein ulko-ovella vastaan kotiin tullessa… nimittäin, olin unohtanut laittaa perunapussin jääkaappiin ja potut olivat alkaneet elää sillä aikaa omaa elämäänsä kun olin poissa. Tein niistä nörttitermillä sanottuna ”onnistuneesti” perunamuusia, enkä aiheuttanut sen kummempia ”fatal erroreita” – Rock’n roll! Muusin kanssa sitten nakkikastiketta.
2.4.2020
Olen saanut kotiaskareita tehtyä ihan ok, vaikka välillä tasapaino heitteleekin. Sen kanssa on nyt vain elettävä. Toki, en ihan mitä vaan ala tekemään, kuten vaihtamaan verhoja. Pystyn rollan avulla viemään roskat ja biojätteet kerrostalomme katokseen.
Päivällä kävin labrassa ja sitten pääsin kauppaan. Autollahan minä en voi ajaa vielää – sain siis kyydin (tuhannet kiitokset jälleen avustajalle). Törsäsin kaupassa ja ostin itselleni pitkästä aikaa pari munkkirinkeliä! L-liikkeen paistopisteellä oli nimittäin valmiiksi pussitettuina joitain tuotteita ettei asiakkaiden tarvitisisi käpälöidä ottimia. Tuskin olisin muutoin ottanut siitä mitään – sen verran skeptinen ja bakteerikammoinen olen.
Akvaario oli jäänyt hieman huonommalle huomiolle, ja vettä oli haihtunut jonkin verran pois. Tästähän kuuluu sitten kiva lorina – joko se on kiva tai sitten häiritsevä (yöllä voi olla jatkuvasti kusihätä). Minua se jostain syystä häiritsi tällä kertaa, ja eihän siinä muu auttanut kun lisätä vettä kalamaljakkoon. Tämäkin oli sitten erittäin kätevää kun oli apuna rolla! Voin melkein väittää ettei siitä olisi muuten mitään tullutkaan.
3.4.2020
Nukuin huonosti. Yöllä tuuli ihan älyttömästi ja taisi sataa vettäkin välillä niin kovaa, että räystäät paukkuivat. Päätin pistää asiallisen paidan heti aamusta päälle muistuttamaan mistä tässä päivässä oli oikein kyse. Olipas vaikea ottaa selfie – pitää hankkia sellanen keppi, kait.
Aamupalaa ja koronauutisia. Siitähän se aamupäivä on tehty. Loppupäivälle oli sitten muuta puuhaa. Päätin jatkaa käsityöprojektia, joka oli pahasti vielä kesken. Olinhan aloittanut projektin jo kauan aikaa ennen kuin ”raaka lepakko lensi tuulettimeen”. Nyt on muuten aikaa tehdä sekin loppuun! Kunhan vaan malttaisin. On tuossa toinenkin pienempi projekti tekeillä, minkä teen kyllä ensiksi, kun se on menossa lahjaksi synttäreitään viettävälle pikkumiehelle.
Keväällä 2019 aloitettu torkkupeitto.
Koko perjantain oli ihan kauhea keli, eikä tehnyt yhtään mieli mennä pihalle ulkoilemaan. Rollan kanssa sinne ei ollut edes asiaa, kun lumesta kertyi hankea jalankulkuväylille. Päätin viettää iltaa kavereiden kanssa rupatellen heidän kanssaan puhelimitse. Iltapalaksi väsäsin hampurilaisen.
4.4.2020
Lauantai valkeni aurinkoisena. Lunta oli vielä maassa ja se oli auringonpaisteessa niin kirkasta, että oikein häikäisi. Ei haittaa, tulkoon vielä sokeus! Samat rutiinit tänäkin aamuna – aamupala ja telkkari. Tein aamupalan jälkeen monta tuntia töitä tietokoneella, ja päivä kului lähinnä töiden parissa. Illalla sitten taas puhelimessa. Jostain syystä nyt tulee juteltua paljon kavereiden kanssa. Myöhäisillalla telkkarista tuli Wallander, jonka katsoin. Menin sen jälkeen nukkumaan.
5.4.2020
Aamu valkeni taas kauniina. Touhuilin jotain työjuttuja koko päivän ja päätin tepastella alkuillasta ensimmäistä kertaa rollan kanssa kauppaan…
Olipas reissu. L-kauppa on tuossa noin 600 metrin päässä, ja aikaa kauppareissuun kului noin tunti. Oli jännää vedätellä rollan kanssa tuolla pyörätiellä kun tie on toiseen reunaan kalteva! Sain tehdä jonkin verran töitä että pysyin tiellä, jos näin voi sanoa. Eihän tässä kotosalla olekaan mitään ongelmia kävelllä kun on lattiat on vaaterissa. Noh, pitää harjotella ulkona kävelyä enemmän. Jätin rollan alakertaan parkkiin.
Illalla testasin ekaa kertaa tehdä smoothien. Minulla on pakastin täynnä mansikoita, niin toki sitten pohjana toimii mansikka. Se tekee smoothiesta myös kylmän. Muita asioita mitä laitoin smoothieen: banaania, vanilija-rahkaa, joghurttirahkaa (maustamaton) ja appelsiinimehua. Appelsiinimehu ei ollut siinä järin hyvää kun se oli sen verran hapanta. Appelsiinista tuoreena puristettu mehu olisi saletisti parempaa! Kuitenkin tämä sörsseli meni jatkoon.
Katselin loppuillan tuubista tilaamiani kanavia ja painelin nukkumaan.
Ei tässä muuta tällä kertaa kun heippa ja pysykää terveinä
Tämä on siis isoraunioinen, joku saniainen kuitenkin. Ei ollut ihan sitä perussaniaista (Boston Fern). Olen varannut kasveilleni suihkupaikan tuolla vessassa, jos saisin pidettyä näitä vähän paremmin hengissä käyttämällä niitä suihkussa välillä. Saniaiset tuppaavat kuivumaan kämpässäni kun on koneellinen ilmanvaihto. Edes akvaario ei anna tarpeeksi kosteutta näille.
